Maanantai 22.07.2019
NopolaNews 1.0 (2005 - 2012)
Julkaisut
Hae sisällöistä

 
Kersat kesätöissäKersat kesätöissä

Kersat kesätöissä

8.7.2013 Tuulikki Rauma / Veikko Huumarkangas

Ennenvanhaan ussean talon pihapiirissä oli pienessä navetassa yks tai usseampi hännänhuiske, pari lehemää ja vasikka. Meilläkin oli parraimmillaan 3-4 lehemää. Niille piti alakukesästä saaha jottain tuoretta märehittävää.

Myö isommat kersat oltiin koulusta kesälomalla. Meijät komennettiin ottosta ottamaan. Myö otettiin karijakoppa ja isoja ämpäriä völijyyn ja mentiin puron varteen riipimään lehtiä. Ojan penkalta nyvittiin ja sirpillä leikattiin heinää. Se riipiminen oli joskus tuskasta hommaa ku ilima oli sakkeana itikoista.

Heinäpellolla oltiin työntouhussa mukana. Pienemmät kersat sai tellätä heinäseipään tikkuja paikalleen, isommat oli haravan varressa. Aamulla, ennen ku heiniä alettiin seivästämmään piti heinäsarat syrijätä. Siinä sitä haravoitiin puolinukuksissa, ku oli valosana kesäyönä tullu luettua kirijaston kirijoja pitkälle yli puolenyön.

Seivästyksessä pijettiin välillä taukoa. Tupahommissa olija toi pellolle kahavia ja nisua. Kalijahinkki oli heinäseipään juurella varijossa. Siitä juotiin ku janotti. Myö kersat kateltiin ojanpenkolta vesmansikoita (mesimarjoja). Äitin puhheijen mukkaan hänen lapsuuvessaan niitä löyty het niin palijon, että niistä keitettiin soppaa.

Kuivat heinät ajettiin lattoon. Se oli hauskaa ku päästiin niitä polokemaan. Siellä hypittiin het ku rampoliinissa. Heinätöijen päätteeks isä anto vähän makkearahhaa. Sillä ostettiin makkeita tai jäätelöä. Jäätelötötterö makso Löytösen kioskilla jottain 35 penniä.

Perumaata piti siivota ja juurikasvia harventaa. Kerran olin porkkanaa harventamassa ku tytöt kuluki tiellä Lehtolan pyykkirantaan päin. Ne pyys minua lähtemään kanssaan uimaan. Mulla oli harvennus alakutekijöissään, en voinu lähteä. Pistin vähän vauhtia hommaan. Arvelin ehtiväni vielä porukkaan. Ei oo yhtään hauskaa uija yksin. Siitä tuli avoharvennus ja sain vähän satikutia jäläkeenpäin. Porkkanoilla oli hyvin kasvutillaa.

Juolavehenä oli vallottanu mansikkamaan. Minä alon sitä kuokkimaan pois. Äiti toppuutteli, meinas että hävitettään koko mansikkamaa. Ei juolavehenälle saa mittään ainakaan kuokkimalla. Minä kuokin ku olin kerran päättäny, omapäinen ku oon . Siitä tuli aika siistin näkönen. Lähin sitten Vieno-tätin kans kolomeks viikoks Lappeenrantaan kylläilemmään. Ku tulin takasin tormasin het  mansikkamaalle. Tais nousta veet silimiin. Näytti melekein samalta ku ennen kuokkimista. Turha työ tuli tehtyä. No, pilikotti siellä muutama mansikkakin.

Eino-setä ajo työkseen tiekarhua. Myö päästiin kerran serkun kans tutustummaan työelämään. Setä otti meijät karhun kyytiin.Kiivettiin ylös koppiin, ajettiin muutama kymmenen metriä. Kova oli jyrinä. Myö taijettiin olla TETiläisiä nuorimmasta päästä.

Maaseuvulla oltiin pienestä pittäin vanhempien kans talon töissä. Siinä sitä opittiin käytännön taitoja. Ainakin sen verran ettei kuole jauhosäkin viereen näläkään.