Lauantai 14.12.2019
NopolaNews 1.0 (2005 - 2012)
Julkaisut
Hae sisällöistä

 
Tiesitkö tämän Ailasta?Tiesitkö tämän Ailasta?

Tiesitkö tämän Ailasta?

1.4.2019 Kansanedustaja Aila Paloniemi

Olen Paloniemen Aila Jyväskylästä, syntynyt Kyyjärven Noposenahossa.

Minulla on kaksi aikuista poikaa ja olen pienen Jalon onnellinen mummo. Toimin neljättä kautta kansanedustajana ja kuudetta kautta kaupunginvaltuutettuna. Olen intohimoinen kansalaisyhteiskunnan puolustaja ja järjestöaktiivi. Minulla on kunnia toimia lastensäätiö Itlan valtuuskunnan puheenjohtajana ja Kirkon ulkomaanavun hallituksessa. Olen syvästi perehtynyt ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikkaan. Minusta on tärkeää, että autamme myös köyhimpiä maita jaloilleen niin että ihmisten ei tarvitsisi lähteä kodeistaan. 

Kokemusta vaikuttamisesta on karttunut roimasti. Haluan edelleen antaa panokseni keskisuomalaisten ja kaikkien suomalaisten hyväksi. Koen, että pitkäaikaisena edustajana minulla on vahvaa osaamista, ymmärrystä, sitkeyttä, yhteistyökykyä ja monipuoliset verkostot toimia kansanedustajan tehtävässä.

Politiikassa on tärkeintä oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. On pidettävä heidän äänensä kuuluvilla, jotka eivät siihen itse pysty. Tärkeää on parantaa esimerkiksi lasten, nuorten, perheiden ja ikäihmisten elämänlaatua. Se tarkoittaa oikea-aikaisia palveluja ja kokonaisvaltaista tukea. Suomen menestys perustuu laadukkaaseen koulutukseen ja sivistykseen. Ne pitää jatkossakin olla tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla asuinpaikasta tai lompakon paksuudesta riippumatta.

Toimin Perhehoitoliiton ja Suomen Harrastajateatteriliiton puheenjohtajana. Järjestötyön kautta kansalaisten ääni kuuluu eduskuntatyössäni.

Perhehoitoliiton puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2003. Olen tehnyt hartiavoimin töitä sijaisvanhempien, mielenterveyskuntoutujien, lasten, nuorten ja ikäihmisten paremman hoivan eteen. Olen iloinen voidessani antaa panokseni kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten sekä sijaisvanhempien arjen sujumiseksi. Valtakunnallinen Perhehoitoliitto edistää myös aikuisten perhehoitoa. Monet kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja viime aikoina yhä enemmän myös ikäihmiset ovat liiton kehittämistyön avulla saaneet mahdollisuuden elää perheessä.

Järjestökentällä tein pitkään töitä myös syöpälasten järjestön Sylvan puheenjohtajana. Vaikka useimmat lapset ja nuoret Suomessa paranevat syövästä, on syöpähoitojen myöhäishaittojen seuranta vielä aivan alkutekijöissään. Lähivuosien tavoitteena onkin saada koko maahan kattava seurantajärjestelmä myöhäishaittojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Toimin Sylvan puheenjohtajana vuodesta 2009 vuoteen 2016.

Suomen Harrastajateatteriliiton puheenjohtajaksi minut valittiin keväällä 2014. Olen iloinen kutsusta liiton puheenjohtajaksi! Mielestäni teatteri on taidemuodoista yksi kiehtovimpia.

Eduskunnassa olen tehnyt työtä ulkoasiainvaliokunnassa jo vuodesta 2004 alkaen ja olen keskittynyt erityisesti ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kehitysyhteistyöhön. Vastaan Keskustan eduskuntaryhmässä kehityspolitiikasta. Kesäkuussa 2015 minut valittiin ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaksi. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan maiden lisäksi Etyjiin osallistuvat muun muassa Yhdysvallat ja Kanada sekä Keski-Aasian maat.

Olen valtioneuvoston asettaman Kehityspoliittisen toimikunnan (2016-2019) puheenjohtaja. Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) luo puolueiden ja sidosryhmien yhteistä näkemystä kehityspolitiikasta. Se seuraa ja arvioi Suomen kehityspoliittisten linjausten ja kansainvälisten sitoumusten toteutumista.

Olen työskennellyt pitkään Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto) hallintoneuvostossa. Puheenjohtajana toimin 2012-2015. Jatkan edelleen hallintoneuvoston jäsenenä. Kehitysrahoittaja Finnfund tekee korvaamatonta työtä yhdessä yritysten kanssa kehitysmaiden elinolojen parantamiseksi. Iso osa Afrikkaa on edelleen sähköistämättä, esimerkiksi Turkanan tuulipuisto Keniassa on suhteessa isompi asia Kenian energiasektorilla kuin Olkiluoto 3 Suomessa.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka on ollut vahvasti työssäni mukana koko eduskunta-urani ajan. Istuin viime kevään tiiviisti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Teimme lujasti töitä maakunta-sote-kokonaisuuden valmistumiseksi. Valitettavasti tavoitteemme jäi saavuttamatta. Työ jatkuu varmasti seuraavalla kaudella.

Maaliskuussa 2018 minut valittiin Itlan ensimmäisen valtuuskunnan puheenjohtajaksi. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Säätiö edistää ja tukee myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta.

Koulutus- ja sivistyspolitiikka ovat myös lähellä sydäntäni. Teen työtä yhden maan vetovoimaisimman ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n (JAMK) hallituksen varapuheenjohtajana. JAMK Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimin 2005-2017. Eduskunnassa vedän Työelämän ja ammatillisen koulukoulutuksen TAKKI-verkostoa.

Elämäni ennen eduskuntaa

Ennen eduskuntauraani tein töitä toimittajana, aluksi eri lehdissä, sittemmin Yleisradiossa. 20 vuoden aikana tutuksi ovat tulleet radion ja television uutis- ja ajankohtaistoimitukset niin Jyväskylässä, Lahdessa, Helsingissä kuin Tampereellakin. Vajaat neljä vuotta hurahti myös TV2 viihteessä. Tein töitä juontajana ja toimittajana keräilyyn keskittyneessä Hakupalat -ohjelmassa. Toistaiseksi viimeisin pestini toimittajan uralla oli kehittää ja tehdä työtä alueellisissa tv-uutisissa Jyväskylässä.

Sisälläni asuu koko loppuelämäni toimittaja, sillä niihin töihin en ole kyllästynyt koskaan. Toimittajan ammattitaidosta on ollut monin tavoin hyötyä myös nykyisissä kansanedustajan tehtävissäni.

Kirjoitin ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta vuonna 1975. Ensimmäiseen ammattiini, lastentarhanopettajaksi valmistuin Joensuun korkeakoulun alaisesta Savonlinnan OKL:sta. Ehdin tehdä nelisen vuotta töitä lastentarhanopettajana ja päiväkodin johtajana ennen kuin vaihdoin alaa ja ryhdyin toimittajaksi.

Vaikka koko aikuinen ikäni on hurahtanut kaupungeissa töitä tehden, juureni ovat syvällä pohjoiskeskisuomalaisella maaseudulla. Synnyin Kyyjärven Noposenahon kylässä, kotona, paukkupakkasessa vuonna 1956. Kylässä toimi vielä minun lapsuudessani koulu ja kyläkauppa. Koulu oli kylän sydän, siellä harrastettiin kaikkea mahdollista näytelmäkerhoista tanhupiireihin. Työttömyys iski pahasti kotikyläni kuten monen muunkin kylän nuorison elämään 60-luvun loppupuolella ja 70-luvun alussa; alkoi muutto Ruotsiin leveämmän leivän toivossa. Noposenahostakin lähtivät melkein kaikki nuoret aikuiset, jäljelle jäivät maanviljelijät, ikäihmiset ja me lapset. Koulun ovet suljettiin, kauppa lopetti eikä harrastuksiin enää riittänyt osanottajia. Suru ja melankolia valtasi pitkäksi aikaa kotikyläni. Olin silloin nuori koululainen mutta muistan aivan selvästi ajatelleeni; tämä ei voi olla oikein että ihmisten pitää lähteä kotiseudultaan, juuriltaan. Päätin, että jonakin päivänä minä panen hanttiin ja taistelen kaikkien Suomen Noposenahojen elämisen edellytysten puolesta. Silloin en vain tiennyt, että vaikuttamista kutsutaan myös politiikaksi. Tällä tiellä olen edelleen. Ja työtä riittää.

Minulla on ollut onni kasvaa isossa perheessä, yhdessä viiden sisaren ja kolmen veljen kanssa. Rakas äitini nukkui pois toukokuussa 2002 80-vuotiaana. Isäni, sodassa nuoruutensa viettänyt Simo muutti taivaan kotiin huhtikuussa 2008 yli 90-vuotiaana. Sain vanhemmiltani hyvät ja kestävät eväät elämään.

Elän jalat maassa mutta pää pilvissä. Olen idealistinen, huumorintajuinen ja sitkeä työmyyrä. Kun otan jonkun homman hoitaakseni, teen töitä itseäni säästämättä, joskus jopa liiankin tunnollisesti. Pääsen myös aika usein päämäärääni. Uskon siihen, että jokainen ihminen toivoo pohjimmiltaan toiselle ihmiselle hyvää. Yhteistyössä on voimaa eikä mikään asia ei ole niin peruuttamaton, etteikö siihen voisi vaikuttaa. Elämä on suuri seikkailu, johon suhtaudun uteliaasti ja positiivisesti. Koskaan ei näet voi tietää, mitä kulman takaa tulee vastaan.

Harrastaisin enemmän, jos aika vain antaisi myöten. Lempilajejani ovat teatteri, elokuvat, konsertit ja lukeminen. Ahmin dekkareita, runoja, elämäkertoja ja klassikoita. Odotan aikaa, jolloin saan taas palata nuoruuden harrastuksiini, kirjoittamiseen ja maalaamiseen. Rakastan laulamista ja olen aikuisiällä jopa hiukan opiskellut sitä. Karaoke on tehnyt suomalaisten hyvinvoinnille ja itsetunnolle hyvää. Kun ennätän käyn laulamassa. Nautin esiintymisestä, olen käynyt jopa lyhyen stand up -komiikkakurssin. Entisenä ja nykyisenäkin puhetyöläisenä juonnan erilaisia yleisötilaisuuksia, juhlia ja paneeleita.