Keskiviikko 19.02.2020
NopolaNews 1.0 (2005 - 2012)
Julkaisut
Hae sisällöistä

 
ParatiisiParatiisi

Paratiisi

3.2.2020 Kyyjärven Mediamyllärit ry. Tuulikki Rauma / Veikko Huumarkangas

Nykyään on telekkarissa vaikka minkälaista sisustusohojelmaa. Laitetaan koti uuteen uskoon. On marmoritasoja, palisanteriparkettia, röykkiöittäin sävy sävvyyn sisustustyynyjä ynnä muita kulissia.

Ennen vanhaan kotia kohennettiin maalaamalla tuvan lattia. Siihen oli isot ja pienet jalat tallannu polokuja ristiin rastiin. Meillä oli ensin punertavan ruskeaks maalattu, sitten se vaihettiin siniharmaaks. Ilime muuttu kummasti. Kesäiltana isä ajo meijjät muut kammariin ja aittaan nukkumaan. Kammarin ovi laitettiin lukkoon ettei kukkaan vain yöllä päässy unenpöpperössä hortoilemmaan ja maalattua tuvan lattiaa sotkemaan. Isä maalas lattian ja aamulla se oli jo niin kuiva, että siinä voi vähän sipsutella.

Tuvan seinien alaosa oli jottain levyä, yläosassa ja kammarin seinissä oli tapetit. Niitäkin uusittiin ku ne oli haalistunu. Siellä täällä oli jäläkiä ku joku oli, kiellosta huolimata, läiskiny kärpäsiä kuoliaaks. Näkkyypä yks jäläki meijjän perhekuvassakin, joka on otettu Teuvon rippipäivänä. Kuvassa myö istutaan hetekan reunalla ja nurkan tapetissa näkkyy olevan joku läntti. Luultavasti siinä on joku yöperhonen lennelly tiesä päähän.

Kärpäsiä oli välillä lekioona. Ne tykkäs pörrätä navetassa ja tunkiolla ja sitten vaihteeks tuppaan voilautasen reunalle istumaan ja aamuyöllä nukkujien unta häirihtemmään. Navettaan niijjen huviks ripustettiin kärpäspaperia. Niihin saivat loppujen lopuks lennähtää siipiään ja jalakojaan leppuuttammaan. Tuvasta kärpäset tapettiin kerran kesässä myrkyllä. Ilta-askareijjen jäläkeen pantiin lasit kiinni, suhhuutettiin tupa täyteen myrkkyä ja lähettiin muutamaks tunniks kylläilemmään. Takasin tultua laastiin kärpäsen raatoja syhyveliin. Osa sätkytteli vielä ketarat pystyssä. En tiijjä miten terveellistä ihimisten oli oleskella siinä myrkkyhuurussa, mutta ainakaan kärpäset ei aamuyöllä herättäny.

Yhtenä päivänä isä toi kottiin ison tapettimallikirijan. Se käski minun tutkia sitä ja valita kammariin uuvvet tapetit. Kyllä minä tunsin ihteni tärkeäks. Mulla oli kolome ehokasta, kaikki aika hillittyjä, yks oli kukallinen. Äiti ehotti, että pitäs olla vähän tummempaa. Meinas vissiin ettei näkys kaikki läntit. Valittiin kumminkin yks minun ehokkaista. Isä tapiseeras ja kyllä sitä jäläkeä kelepas ihhailla. Seiniä piti het taputella ja päivitellä miten on uutta ja valosaa.

Isä oli hyvä tapiseeraaja. Muistan, ku olin kerran päässy völijyyn ku isä tapiseeras Linijalan kammaria. Istun penkillä ja seurasin sen työtä enkä ollenkaan hoksannu leikkiä samanikästen serkkutyttöjen kans. Kyllä ne mittaamiset, liisteröinnit ja seinille silottelut suju helepon näkösesti. Kahaviakin juotiin tietysti urakan päätteeks ja pöyvvässä oli Kertun paistamia rasvarinkuloitakin. Ne ruunas koko päivän.

Kyllä kieltämätä maalilla ja tapetilla saa kottiin uutta ilimettä ja viihtysyyttä. Semmosen tarinan oon joskus kauan sitten kuullu, että Mutkalan Pertti oli ollu vissiin työhommissa naapurissa, jonka emännän nimi oli Eeva. Siellä oli justiin tehty remonttia ja laitettu oikein kauniit tapetit. Niissä lie ollu kukkia ja vihireitä lehviä ku Pertti oli jollekin ihastellen kertonu, että se on het ku paratiisi, siellä on Eevakin.

Tuulikki Rauma

P.S. VIILISTÄ- kirjaa vielä muutama Kylätuvalla Kyyjärvellä ja tilattavissa sp os. tuulikki.rauma(at)pp.inet.fi   tai tekstarilla p. 040 741 8716. Toimitus suoraan tai postissa.