Maanantai 21.09.2020
NopolaNews 1.0 (2005 - 2012)
Julkaisut
Hae sisällöistä

 
Hokkalalaisten kulttuurin piirit osa 2 (Kertojana Hannes Keskitalo)Hokkalalaisten kulttuurin piirit osa 2 (Kertojana Hannes Keskitalo)

Hokkalalaisten kulttuurin piirit osa 2 (Kertojana Hannes Keskitalo)

5.9.2020 Hokkalan kyläyhdistys ry/Mirjam Iiruu ja Päivi Peltokangas/Hannes Keskitalo

 

KOULUKULTTUURI:

Hokkaset kävivät kansakoulua ensin naapurikylän Alajärven Möksynkylän koulua. Matka sinne oli Hokkalasta 3,5 km, mikä kuljettiin pääsääntöisesti jalan. Polkupyöriä ei ollut. Joskus satunnaisesti päästiin hevosen kyydissä. Kun Vehkaperälle saatiin koulu v. 1937 alkoivat Hokkaset käydä koulua siellä. Koulumatka oli suunnilleen saman pituinen, kuin Möksyyn. Hokkalan koulupiiri perustettiin v. 1951 ja se toimi vuoteen 1963. Koulu aloitti toimintansa Emil Kotasen tuvassa, kunnes Kyyjärven kunta osti Eino ja Bertta Kotaselta talon, jonka se kunnosti koulutaloksi. Myös Forsbackan (nykyisin Koskimäki) ja Huhtalan koululaiset kävivät Hokkalan supistettua kansakoulua.

Koulu toi uutta ilmettä kylän elämään. Siellä soitettiin harmonia ja veisattiin ja laulettiin iloisia lauluja. Siellä näyteltiin ja lausuttiin runoja kuusijuhlassa. Vanha heinäpelto oli urheilukenttä, missä riemu raikui. Siellä pelattiin pallopelejä ja yleisurheiltiin ja talvella hiihdettiin kilpaa. Koulun oppilaat ovat kouluttautuneet monenlaisiin ammatteihin aina akateemisista tutkinnoista käytännön ammatteihin. Kylän väki yritti protestoida voimakkaasti koulun lakkauttamista vastaan. Oli tullut isojen koulujen aika. Kylän sydän oli lakannut toimimasta. Hokkaset osasivat kaikki lukea ja kirjoittaa, myöskin ne, joilla ei ollut mahdollisuutta käydä minkäänlaista koulua.

 

RUOKAKULTTUURI:

Hokkalassa elettiin 1940-luvun lopulla lähes omavaraistaloudessa. Rahaa oli vähän käytettävissä. Viljanpuinti tapahtui ensin riihessä ja myöhemmin puimakoneella. Joskus täytyi käydä jauhattamassa viljaa 40 km päässä Karstulassa ja olla siellä yötä, jotta hevonen jaksaisi vetää jauhokuorman takaisin kotiin. Kyyjärven kirkolle oli myllymatka Hokkalasta 14 km sivu.

Varhaisin mylly, jolla viljaa jauhettiin oli lihasvoimalla käyvät käsikivet. Niillä jauhettiin jossakin päin Suomea vielä 1900-luvullakin. Puromyllyjä rakennettiin purojen varsiin. Näitä kehittyneempi oli ratasmylly, jonka käyttövoimana on vesi. Hokkalan talolla on ollut 1787 verollepantu, yhden kiviparin mylly Talasjärven ja Huhtalan lammen välisessä Myllykoskessa, noin 7 km päässä nykyisestä Hokkalan kylästä itään. (Lähde: Pirjo Vuorenpää: Kyyjärven teollisuus, myllyt, Kyyjärven kirja: toimittanut Jarmo Koponen: Kustantanut Kyyjärven kunta 1990).

Noin 10 km Hokkalasta länteen on Alajärven Kuoleman kylä. Siellä oli mylly joutunut remonttiin. Kun se oli saatu kuntoon, oli lehdessä ilmoitus: Kuoleman mylly jauhaa taas. Toisessa lehdessä vähän myöhemmin oli: Kuoleman mylly jauhaa yötäpäivää.

Seuraavassa ruokia epäjärjestyksessä, mitä Hokkalassa on syöty:

Vilja-, maito-, lihatuotteet-, kahvi, sokeri, suola, vehnäjauhot, ruisjauhot, kaurajauhot ja kauraryynit, rusinat, suolasilakat, savusilakat, paikalliset kalat. Eräs nimitti typyhäntäkalaksi, kun kastetaan perunaa silakansuolavedessä, puolukat mustikat, lakat, vadelmat, karpalot, viinimarjat, nauris, lanttu, peruna, porkkana, punajuuri, vahvasti suolattu liha, rasva, voi, veriletut, vellit, puurot, leipä, letut, pannukakut, vähän suolasilakkaa, kun ei ole isoja järviä, kahvinporoja keitetty uudelleen, suolaa kahviin, sikuri, vesi- ja muut rieskat, mutti, viili, talkkuna, reikäleipä, limppu, piimä, harikka eli kirnupiimä, maitoa käytettiin sangen runsaasti, leipämaito, leipäressu, limppimaito, pullamössö, leipäjuusto, uunijuusto, marjapuuro, kalakeitto maidolla tai vedellä, silakkaloota, läskisoosi amerikanläski, tappaiskeitto, sianpääsyltty tai alatooppi, voiperunat, lihaperunat, paistettu liha korvasi nykyisen kinkun, porkkana, sipuli, herne, nappastikit, tomaatti ja kurkku tuli aika myöhään, maitoperunat, uudetperunat, kaalikeitto, hernekeitto, rosolli, rusinasoppa, piparkakut, mämmi, lipeäkala, perunaloota kova tai pehmeä, lanttuloota, riisipuuro, kalja, nisu eli pulla, rinkulat, rasvarinkulat ja munkit, vesirinkulat, korput ja näkkileipä, luumut, appelsiinit ja omenat tuli ehkä 1950-luvulla.

Aina kun tuli uusia ruokia, oli ennakkoluulot kovat. Niitä torjuttiin aluksi. Sieniä Hokkalassa ei käytetty juuri ollenkaan. Pohjanmaalta oli levinnyt Hokkalaan kupu-uuninen takka. Takan vieressä oli leivinuuni ja sen edessä hella. Tärkeitä astioita ruoka-asioissa olivat kauha, leipälapiot, hierimet, vispilät, perunapultti, puulusikat, puukauhat, kivikupit. Veitsiä ja haarukoita pidettiin liian herraskaisina. Ennen vanhaan kahviporot keitettiin kahteen kertaan, eikä nisua syöty kuin juhlapäivinä. Separaattorit mullistivat maidon käsittelyn. Kylän kirnut olivat mäntykirnuja. Oli kai veivistä pyöritettäviä kirnuja yksi kappale kylässä.

 

URHEILUKULTTUURI:

Ensimmäisten 200 vuoden aikana Hokkalassa ei urheiltu, sillä kaikki aika meni ravinnonhankkimiseen. 1900-luvun alkupuolella urheiluna voidaan pitää sitä, että Amerikassa rautatien topparoikassa ollessaan Kalle Parkkonen nosti ilmaan pitkän ja painavan ratakiskon, mihin vain harvat miehet pystyivät. Hokkalan yleisurheilun uranuurtajia ovat olleet  Edvart ja Jaakko Uusimäki. Heidän kerrotaan harrastaneen pitkän matkan juksua. Matti Parkkosen kerrotaan juosseen joskus 1920-luvun lopulla soratiellä avonjaloin 100 m alle 13 sekunnin. Matti laittoi myös ranteensa tietävasten antaen pikkupoikien ajaa polkupyörällä sen yli.

Sulo Saukko harjoitti kilpapyöräilyä. Hokkalan Vilho Evertti Saukko samoin kuin hänen serkkunsa Vilho Matias Saukko Väärästämäestä olivat Keski-Suomen kärkipään hiihtäjiä nuorten sarjoissa 1960-luvulla. Eero Uusimäki osallistui 10 kertaa Etelä-Pohjanmaan maakuntaviestiin ollen myös 29 Ounasvaaralla v. 1949 ja osallistui veteraanien maailman mestaruuskilpailuun Holmenkollenilla. Margit Kriivarinmäki (nyk. Korpeinen) oli Hokkalan naisurheilun  uranuurtaja osallistuessaan kesäjuhlilla pikajuoksuun. Hannes Keskitalo juoksi 1965 Kuortaneella 100 m aikaan 11,3. Hän oli viestijoukkueissa jotka voittivat 4 kertaa nuortensarjoissa Etelä-Pohjanmaan piirimestaruuden tehden 2 piirinennätystä. Kalervo Keskitalo juoksi 100 m 11,8. Hän sijoittui E-P:n piirimestaruus viestissä hopealle ja pronssille. Kotanen Kaarlo Ilmari harrasti 1500 ja 3000 m. juoksua. Hän menetti henkensä veneonnettomuudessa ollessaan värvättynä Kotkan edustalla.

Kylän mestaruuskilpailuja yleisurheilussa on järjestetty muutamana vuotena. 1960-luvulla kylän pojat järjestivät yhdessä Huhtalan poikien kanssa Hokkalan koulun kentällä 10-ottelun kolmena kesänä. Ukko- ja poikamiesten välinen viestinhiihtokilpailu järjestettiin muutamana talvena. Kentällä pelattiin kuningaspallo muunnelmaa. Pesäpallossa kärsittiin rökäle tappio Peuraperää vastaan. Lauri Nylander oli järjestämässä ravikilpailua, jonka startti oli Möksyn Pienviljelijäyhdistyksen talon kohdalla. Aikoinaan Pasi Nivala oli pikkupoikana sarjassa kuulantyönnössä kahdenkymmmen parhaan joukossa Suomessa. Hannes Keskitalo voitti Suomenmestaruuden veteraanisarjassa Olympia-pallonheitossa (painaa 25,4 kg, heitetään kuin moukaria) Marjatta Uusimäki on järjestänyt kuulantyöntökilpailut Lamminjärven kodalla useana vuotena peräkkäin.

 

Hannes Keskitalo