Kyyjärven verkkolehti | joulukuu 2008
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

 

Katso lisäkuvat   

Moottoripyörällä Tiipetiin (5)

1.12.2008 Teksti ja kuvat: Erkki Peura / AT

Sitten tuli aamu jolloin matka taasen jatkui.

Edellisen illan illallisen yhteydessä olimme kertoneet paikallisille, että meillä on tarkoitus jatkaa matkaa aamulla kello 7. He olisivat halunneet pitää meidät vielä muutaman päivän ja toisaalta olivat hieman ihmeissään miksi niin aikaisin matkaa pitää jatkaa. Aamulla kun pakkasimme pyöriä hotellin edessä yllätyksesemme paikalliset kaverit tulivat saattamaan meitä matkalle. Todella hieno ele heiltä

Kun olimme ajaneet muutaman tunnin oli tiellä mielenkiintoinen kohta. Siinä päällystetty tie muutui, taas kerran hieman toisenlaiseksi tieksi. Se mikä oli mielenkiintoista oli se noin 20 cm ero näiden tiepintojen välillä, elikkä 20 sentin kynnys toiseen suuntaan ajettaessa. Onneksi olimme tulossa sieltä korkemman tien suunnasta joka ainoastaan aiheutti sen, että Gunther:n takaboksi tipahti tielle. Boksin kiinnitys telineeseen oli pettänyt. Gunther ei olisi tätä huomannut ellei Jari olisi asiasta hänelle ilmoittanut walkietalkien välityksellä.
Kiinan teillä tapahtuu kaikennäköisiä onnettomuuksia joita on joskus hieman vaikea ymmärtää. Meidän kohdalle sattui yksi sellainen joka vaatisi tutkijalautakunnalta jonkin aikaan ennen kuin todellinen syy selviäisi.

Ningxian provinssin jäädessä taakse teimme matkaa alueella jossa kukaan meistä ei aiemmin ollut moottoripyörällä matkustanut. Olimme siirtyneet Gansu:n provinssiin, tietenkin rajamuodollisuudet olivat olleet samat kuin edellisissä vastaavissa paikoissa. Tarkoitus oli ajaa Gansu hyvin nopeasti läpi ja pysähtyä yöksi vasta Xining kaupungissa Qing Hai:n provinsissa. Noin 50 kilometriä ennen Gansu provinssin pääkaupunkia, Lanzhou:ta tie mutkitteli kanjonin tapaisessa maisemissa. Tien kunto oli jotain muuta, oli kuin olisi ajanut vasta kynnetyllä pellolla, erona oli vain se että tämä ’pelto’ oli päällystetty asfaltilla. Nähtävästi tien pohja oli pettänyt johtuen raskaasta liikenteestä, jota on Kiinassa kaikkialla. 

Petrin kanssa jäimme pikku hiljaa jälkeen muusta porukasta koska pyörien jousitus ei olisi kestänyt yhtään kovempaan ajoa. Sitten tapahtui jotain ylättävää, näin kun noin 100 metrin päässä edessäni pöllähti hiekkaa, Petrille oli tapahtunut jotain. Kun pysäytin pyöräni oli Petri tien sivussa ja pyörä tien poskessa n. 5 metriä syvässä rotkossa. BMW:n etupää oli pettänyt jonka johdosta Petri oli kaatunut. Onneksi Petrin vauriot jäivät murtuneeseen vasemman käden kämmenluuhun. Onneksi Petrillä oli kunnon ajoasu (Rukka) sillä ilman sellaista olisivat vammat olleet varmaankin suuremmat.

Esiapuna Petrin käsi desinfioitiin ja lastoitettiin käyttäen apuna työkaluja jotta vioittunut kohta saatiin liikkumattomaksi. Muita vairioita oli joitain pieniä ruhjeita mutta ei mitään suurta. Onnettomuudeksi muut olivat jo hetineet walkie-talkiet toimintasäteen ulkopuolelle ja samalla olimme myös GSM:n katvealueella joten yhteys muihin oli totaalisesti poikki. Jouduimme odottelemaan jonkin aikaa ennen kuin muu porukka havaitsi meidän puuttuvan jonon hänniltä. Muita odotellessamme paikalle pysähtyi jakeluauto ja pian pääsimme heidän kanssa ymmärrykseen, että he voisivat ottaa pyörän kyytiin ja kujettaa sen Lanzhou:n kunhan kustannuksista sovitaan. Kun olimme kaikki taasen yhdessä onnettomuus paikalla tehtiin suunnitelma jossa Tatu ajoi ensiksi kaupunkiin ja etsi meille hotellin ja muut seuraisimme jakeluautoa ja kertoisimme kuljettajalle mihin hotelliin hänen tulisi ajaa.
Pienten kommelluksien jälkeen pääsimme vihdoin hotelliin, Lanzhou nimittäin ei muuten oli mikään pikku kaupunki. Petri kävi paikallisessa lääkärissä mutta totesi, että on parempi mennä takaisin Pekingiin kunnon sairaalaan. Ilalla murheellisin mielin söimme illallisen, sillä ryhmä jonka tarkoitus oli saavuttaa Tiipet yhdessä vähentyi nyt yhdellä. Petri lensi takaisin Pekingiin seuraavana päivänä ja me muut taasen jatkoimme matkaa kohti seuraavaan provinssia, joka on Qing Hai.

Matka jatkui ja pian olimme Qing Hai:n provinsissa, joka on Tiipetin pohjoispuolella oleva suuri ja vähän asuttu provinssi. Qing Hai:ssa alkaa olla jonkin verran Tiipetin tuntua sillä provinsissa on paljon aktiivisia Tiipetin buddhalais-temppeleitä. Esimerkkinä uskonnon harjoittamisesta oli yksi pyhä puu joka kasvaa keskellä tietä katkaisten toisen kaistan kokonaan. Myös mielenkiintoinen tehdas nähtiin, joka osallistui näyttävästi ilman saastuttamiseen.
Yön vietimme Xining:n kaupungissa Qing Hai hotellissa ja seuraavana päivänä jatkoimme matkaa kohti Golmud:in kaupunkia, paikkaa josta lähtee ainoa pohjoisesta Tiipetin suuntaan menevä tie

Aamulla kohti Golmud:ia. Tähän osuuteen sattui pieni mielenkiintoinen tapahtuma, nimittäin yksi pitkä osuus jossa asumusta ei liiemmin ole. Yhdessä vaiheessa bensan loppuminen alkoi olla suurin huoli sillä paikoissa joista olimme sitä tiedustelleet oli bensa loppunut tyystin. Onni oli meidän matkassa sillä paikassa josta emme uskoneet sitä löytävämme, löytyi jotain mikä vastasi bensalle annettuja speksejä. Mitä oktaania se oli, ei siinä tilanteessa enää huolettanut. Ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa oli paikattava X11:sta taka rengas joka oli ’huoltoasemalle’ tultaessa puhjennut. Ilalla olimme Golmud:ssa jossa oli tarkoitus viettää muutama päivä jotta sopeutuisimme paremmin korkeaan ilmanalaan sekä tekisimme tarvittavat säädöt pyörien kaasuttimille.