Kyyjärven verkkolehti | syyskuu 2009
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Moottoripyörällä Tiipetiin (15)

Iltapäivällä heinäkuun ensimmäisenä vihdoin saavutimme tämän matkan todellisen kohteen, Lhasan.



Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

 

Katso lisäkuvat   

Moottoripyörällä Tiipetiin (15)

1.9.2009 Teksti ja kuvat: Erkki Peura / AT

Iltapäivällä heinäkuun ensimmäisenä vihdoin saavutimme tämän matkan todellisen kohteen, Lhasan.

Siinä kun ajoimme keskustaa kohti suuri pettymyt kaiversi mieltä. Lhasa ei ole se minkä olen mieleeni aikojen kuluessa mieleeni kuvaillut vaan kuin mikä hyvänsä Kiinalainen kaupunki. Oli samanlainen tunne kun ensimmäistä kertaan vierailin Shanghai:ssa, kuva mikä oli mielessä ei yhtään vastannut sitä mitä todellisuus toi eteen. Nyt tuntui ihan samalta. Aikamme kaupunkia kirreltyämme ajoimme vihdoin Potala palatsin eteen. Pyörät parkkiin palatsin eteen kuvien ottoa varten. Kun kuvat oli otettu hotellia etsimään, joka löytyikin vain sadan metrin päästä palatsista.

Seuraavan päivän vietimme Lhasaan tutustuessamme niin pyörillä, kävellen, riksalla kuin myös taksia hyväksi käyttäen. Kiersimme Potala palatsin kuten paikalliset sen tekevät, paitsi meillä ei ollut rukousrumpua pyöritettävänä. Kierroksen jälkeen teimme visiitin myös palatsin sisälle jonka toiminta on varmaankin muuttunut siitä kun maa oli vielä itsenäinen. Kuvia palatsin sisällä ei saanut ottaa mutta voin kertoa, että se on näkemisen arvoinen. Mielenkiintoista Lhasassa ja varsinkin Potalan nykyisessä tilassa on se, että palatsin edessä oleva pääkatu sekä sen toisella puolen oleva aukio muistuttaa hyvin paljon Pekingiä, Kielletty kaupunki, Sian Guo-katu ja Taivaallisen rauhan aukio.

Lhasassa ei ole enää kovinkaa paljon alueita jotka muistuttaisivat siitä vanhasta Lhasasta joka minulla oli ollut mielessä. Oikeastaan vain Jok-Hang, vanhin Buddhalainen pyhä paikka koko Tiipetissä, muistuttaa siitä mitä Lhasa on joskus ennen ollut. Jok-Hang:in pääsisäänkäynnin edessä voi nähdä naisia rukoilemassa perinteiseen Tiipetin Buddhalaiseen tyyliin. Paikalla on myös suurin näkemäni rukousrumpu, korkeutta noin pari metriä. Rakennukset Jok-Hang:in ympärillä ovat sitä mielikuvani mukaista Lhasaa, toivottavasti ne myös siellä pysyvät.

Kävelimme Jok-Hang alueella ja kun tulimme pohjoiseen reunaan niin siinä oli mielenkiintoinen rakennus valmistumassa, nimittäin muslimi moskeija. Toivottavasti uskontojen välillä ei synny mitään erimielisyyksiä.
Palattuamme takaisin Lhasan kiinalaiseen osaan meitä oli vastassa paikallinen lihankuljetusauto, siihen ei ollut muuta toteamista kuin, tartar-pihviä en ainakaan täällä syö tai jos syön juon ensin pullon Maotai:ta pohjalle.

Seuraavan päivän ohjelmaan kuului muun muassa Jarin At:n kaasarin säätöjen tutkiminen koska se ei tuntunut oikein käyvän niillä asetuksilla mitä siihen olimme Golmud:ssa vaihtaneet. Testiajon aikana sain kolautettua oikenpuoleisella sivulaukulla yhden auton perään kun pyörän leveys ei ollut oikein hallinnassa.