Kyyjärven verkkolehti | helmikuu 2009
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Ja laulu soi...

Kyyjärven kirkkokuoro on joulutauon jälkeen taas päässyt laulun makuun.


Jari Kuusi hoitaa kirkkoherran tehtäviäPappilassa Nuorten ilta perjantainaKinkerit Juoksuahossa

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Kyyjärven laulu elää.

4.2.2009 Minna Erkkilä / HL/ Mediamyllärit

Monikymmenvuotisia perinteitä kyyjärven lauluharrastuksilla

Viime keväänä Kyyjärven kirkkokuoro juhli 40-vuotista taivaltaan rekisteröitynä yhdistyksenä, mutta kuorolaululla on paljon pitemmät perinteet, kuten oheisesta artikkelista ilmenee.
Jos jollakin on tietoa, missä lehdessä ja milloin tämä juttu on julkaistu, asiasta voi ilmoittaa Nopola Newsin palautesivun kautta tai käymällä Myllyllä.

"Jatkakaa, sillä teillä on mahdollisuuksia", lausui Kyyjärven kuorolle urkutaiteilija Tauno Äikää Kyyjärven kirkon vihkiäisissä vuonna 1953. Kuoro on jatkanut, ja tuloksena on esiintymiskelpoinen, hyvin kouliintunut sekakuoro, joka pyydetään esiintymään melkein juhlaan kuin juhlaan Kyyjärvellä.

Niilo Liillvis on vanhin kuorolainen, jonka lehtemme edustaja Kyyjärvella tapasi. Hän liittyi kuoroon 45 - 50 vuotta sitten. Oman isänsä lisäksi nimesi hän kuoron perustajajäseniksi jo edesmenneet, Juho Jokisen, Eljas Lahtisen ja Vihtori Niemelän. Kuoron alkuajoista muisteli hän seuraavaa: Kuoroa johti Kyyjärven ainoan koulun opettaja, harjoitukset pidettiin joka viikko koululla. Esiinnyttiin oman pitäjän alueella, hartaustilaisuuksissa koululla, häissä ja iltamissa.

Kuoron perusti Jenny Pohjonen, joka tuli Kyyjärvelle miehensä, opettaja N. Pohjosen kanssa v. 1890. Kuoron perustamisvuosi on hämärän peitossa, mutta luultavasti kuoro alkoi toimia 1800 - ja 1900 - lukujen vaihteessa. Kuoroa johti sittemmin rouva Pohjosen mies, opettaja N. Pohjonen. Myös Jenny Pohjosen tytär, rouva Talasmo johti kuoroa pitkän aikaa. Kuoro toimi aluksi sekakuorona, johon kuului nuoria ja vanhoja kyläläisiä. Lauluohjelmistoon kuuluivat isänmaalliset ja hengelliset laulut. Vuosien 1920 - 21 kuoro oli lottakuorona, joka rouva Talasmon johtamana kävi esiintymässä aina Rautalammella asti. Opettaja Vesakari alkoi johtaa kuoroa vuonna 1934 ja hänen aikanaan kuoro esiintyi monissa ulkopitäjissä, mm. Perhossa. Muutaman vuoden kuluttua rouva Talasmo ryhtyi taas johtamaan kuoroa ja jatkoi sitä aina vuoteen 1952. Rouva Talasmo on kuoron johtajana ollessaan toiminut myös Kyyjärven kanttorina kuusi vuotta.

Vuodesta 1952 vuoteen 1955 johti kuoroa opettaja Kerttu Noponen. Hänen jälkeensä tuli kuoronjohtajaksi opettaja Katri Lehtinen, joka parin vuoden paussia lukuunottamatta johti kuoroa vuoteen 1961 asti. Kuoron vahvuus on tänä aikana ollut n. 20 ja koostunut pääasiassa nuorista ihmisistä. Esiintymisiä tänä aikana on ollut runsaasti, kaikissa juhlissa, joita Kyyjärvellä järjestetään, on kuoro ollut mukana esiintymässä. Yleisö on suhtautunut kuoroon myönteisesti, aina on muistettu kiittää laulamisesta. Monien esiintymisten joukosta mainittakoon kansakoulun vihkiäiset ja kirkon vihkiäiset, jolloin kuoron apuna oli Karstulan kanttori tirehtööri Ossi Niemistö.

Kirkon vihkiäisissä mukana ollut Tauno Äikää oli suuresti ihmetellyt ja kiitellyt kuoron tasoa. Kuorolaisten innokkuus ja aktiivinen harjoituksissa käynti ovat opettaja Lehtisen mielestä osaltaan vaikuttaneet kuoron myönteiseen kehittymiseen. Isänmaallisia lauluja on kuoron ohjelmistossa aina ollut, koska kuoro joutuu vuosittain esiintymään niin monessa isänmaallisessa juhlassa. Enemmänkin isänmaallisia lauluja voitaisiin laulaa opettaja Lehtisen mielestä. Hengelliset laulut kuuluvat myös Kyyjärven kuoron ohjelmistoon. Kuorossa on opettaja Lehtisen mielestä tapahtunut huomattavaa edistystä: äänet ovat kehittyneet ja nykyisin kuoro on jo aika hyvin kouliintunut. Kuoron tulevaisuuteen suhtautuu opettaja Lehtinen toiveikkaasti. Hän uskoo, että kun nuorisoa saadaan mukaan kuorotoimintaan, tulee kuoro jatkuvasti kehittymään. Opettaja Katri Lehtinen kuuluu kuoroon edelleen.

Maanviljelijä Korpeinen kuuluu Kyyjärven kuoron aktiivisempiin laulajiin. Hän liittyi kuoroon jo 18 vuoden ikäisenä ja lauloi aluksi tenoria. Nyttemmin hän laulaa bassoa. Korpeisen kuorossaoloaikana on kuoro pitänyt kolme konserttia, yhden kirkossa ja kaksi maamiesseuran talolla. Maanviljelijä Korpeinen harrastaa laulamisen lisäksi kanteleen soittoa. Kuoron tulevaisuus on maanviljelijä Korpeisen mielestä valoisa varsinkin jos kuoro saa pitää nykyisen johtajansa.

Neiti Parkkonen on kuulunut kuoroon vuodesta 1949 saakka jatkuvasti. Hän laulaa sopraanoa. Kuoro lienee neiti Parkkoselle hyvin läheinen harrastus, koskapa hän jää kuoron harjoituksista pois vain silloin, kun on pakko. Hänen mielestään ahkera harjoituksissa käynti on välttämätöntä kuoron koossa pysymiselle.