Kyyjärven kunta talouskatsaus 1/2009 (helmikuu 2009)

Kunnanjohtaja ei näe syytä talousarvion avaamiseen tässä vaiheessa.

Yleistä

Yhdysvalloista alkaneen maailmantalouden kriisin ja siitä aiheutuneen taantuman voidaan katsoa ehtineen myös Suomeen. Maamme julkisen talouden vahvasta tilasta huolimatta, voidaan taantuman pitkittyessä puhua talouslamasta. Ennusteiden mukaan kasvu on maassamme heikennyt, jopa pysähtynyt. Joissain yhteyksissä on ennustettu kansantalouden kääntymistä jopa laskuun. Valtion ennustetaan valtionvarainministeriön laskelmien mukaan joutuvan velkaantumaan merkittävästi, jotta julkiset palvelut pystytään tulevaisuudessakin turvaamaan. Toistaiseksi johtavat poliitikot ovat suhtautuneet varsin kielteisesti mahdollisiin etuusleikkauksiin, mutta viimepäivinä jopa sen suuntaisia puheenvuoroja on esitetty. Näyttäisi kuitenkin siltä, että lainsäädäntöä ei palvelujen tai etuuksien osalta olla lähivuosina leikkaamassa, jolloin myös kuntien lakisääteiset tehtävät säilynevät aikalailla ennallaan. Kuntatalouden heikentyessä on kuitenkin oletettavaa, että kunnat joutuvat karsimaan harkinnanvaraisia palvelujaan sekä ottamaan reilusti lainaa vähintäänkin investoidakseen piristääkseen (elvyttääkseen) taloutta. Kysymys on kuitenkin siirretystä veronmaksusta, joka ilman tasapainotustoimenpiteitä aiheuttaa kuntasektorille lisäresurssitarpeen, joka tullee näyttäytymään kiristyvänä verotuksena. Myös valtion jatkuva veronalennuspolitiikka tullee johtamaan kunnallisverotuksen kiristymiseen lähivuosina. Toisaalta seurauksena lienee myös kunta- ja palvelurakenteen aggressiivinen tehostaminen ja tuottavuuden kasvattaminen.

Kyyjärven kunnan taloudellinen tilanne helmikuussa 2009

Kyyjärven kunnan taloudellinen tilanne ei helmikuussa 2009 ole huono. Siinä missä monet kunnat ovat avaamassa budjettia, ei Kyyjärvellä toistaiseksi ole tällaiseen tarvetta. Tämä johtuu siitä, että kunnan verotulot ja valtionosuudet on alunperinkin budjetoitu huomattavasti pienemmiksi kuin mikä lopullinen toteuma näyttäisi tässä vaiheessa vuotta olevan. Verotulojen osalta talousarvioon on kirjattu yli 300 000 euroa vähemmän tuloja kuin mitä vuoden 2008 tilinpäätöksessä oli toteuma. Tämä tarkoittaa noin 8,5 prosentin vähennystä. Vertailtaessa tammikuita 2008 ja 2009 voidaan huomata verotuloaleneman olevan vain 6,5 prosenttia. Lisäksi on pantava merkille, että alenema aiheutuu yksinomaan yhteisöverontuoton heikkenemisestä. Toki on syytä muistaa, että yhteisöveron tuoton heikentymä on ilmentymä yritysten taloudellisen tilanteen ja hyödykkeiden kysynnän heikkenemisestä, joka suurella todennäköisyydellä voi johtaa irtisanomisiin tai lomautuksiin, mikä taas aiheuttaa kunnallisverokertymän pienentymisen. Joulukuun 2008 aikana Kyyjärven työttömien työnhakijoiden (ml. lomautetut) määrä nousi 36 prosenttia (61–>83).

Kyyjärven kohdalla lomautukset ja irtisanomiset kohdistunevat keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Koska kunnassa on paljon pienyrityksiä, on myös oletettavaa, että irtisanomisia tai lomautuksia ei tule siinä mittakaavassa kuin mitä tulisi suuryritysvetoisilla paikkakunnilla. Näin ollen vaikutus kunnallisveroon ei liene niin suuri. Avainasemassa toki on merkittävän osan kunnan asukkaiden työpaikoista antava Betset Oy ja sen tilauskanta.

Verotulojen osalta voidaan ennustaa yhteisöveron tuoton jäävän selvästi budjetoidusta, kun taas kunnallisveron osalta vaikutukset näkynevät aikaisintaan syksyllä 2009. Mikäli lomautuksia tai irtisanomisia tulee, voi ensi vuosi olla pahempi, johon olisi syytä varautua ensi vuoden talousarviota laadittaessa.

Kunnan kannalta toinen merkittävä tuloerä on valtionosuudet. Yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen valtionosuudet ovat vuonna 2009 lähes 150 000 euroa suuremmat kuin mitä on budjetoitu. Oppilasmäärästä johtuen näyttäisi siltä, että toteuma on noin 106 000. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnan verotulot voivat laskea jopa yli 10 prosenttia viime vuodesta ennen kuin talousarvio on alijäämäinen.

Valtionosuuksien ohella kunta voi hakea lähtökohtaisesti lainarahoituksella toteutettaviin investointeihinsa erityisiä valtionosuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on varannut 9 miljoonaa euroa päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksia varten. Hankkeen kustannuksien tulee olla vähintään 300 000 euroa, johon on mahdollista saada 25–50 prosenttia valtionosuutta. Kunnanjohtaja on viranhaltijapäätöksellään hakenut kunnalle avustusta tälle vuodelle budjetoitua Kivirannan palvelukeskusta varten. Kunnanhallitus vahvistaa tehdyn hakemuksen kokouksessaan 16.2.2009.

Toimenpiteet taloustilanteen johdosta

Kyyjärven kunnan tilanne ei toistaiseksi aiheuta tarvetta talousarvion avaamiseen. Yleinen taloudellinen tilanne aiheuttaa kuitenkin erityisen tarpeen tarkastella menokehitystä erityisellä tarkkuudella. Kunnalla ei pitkällä tähtäimellä ole juurikaan mahdollisuuksia leikkauksiin. Pikemminkin on ilmennyt tarvetta esimerkiksi keskushallinnon ja elinkeinotoimen henkilöstölisäyksiin. Nämä pyritään kuitenkin hoitamaan mahdollisimman pienillä menolisäyksillä uudelleen järjestelemällä työtehtäviä. 

Huolestuttavaa on kuitenkin paikkakunnan yritysten taloudellisen tilanteen kehitys. Pienten yritysten palvelujen keskittyessä perustarpeisiin, ei suurimpaan osaan pienyrityksistä taantumalla ole suurta merkitystä. Tärkeää olisi kuitenkin ruokkia ilmapiiriä, jossa edelleen kunnassa olevien yritysten palveluja käytettäisiin, jotta työpaikat olisi mahdollista säilyttää ja siten ylläpitää tiettyä tuottavuutta ja sen kautta verotuloja.

Kunnan suurimman yrityksen Betsetin taloudelliseen tilanteeseen ei kunnalla ole juuri mahdollisuutta vaikuttaa edes piristystoimenpitein. Sen sijaan astetta pienempiin, 10–20 yrityksiin voidaan mahdollisesti vaikuttaa ylläpitämällä kysyntää esimerkiksi kunnan investointien muodossa. Nyt on oikea aika tehdä päätöksiä sekä Paletin laajentamisen että Vuokratalojen perusparannusten osalta. Myös Kivirannan palvelukeskuksen peruskorjaus tuonee työtä kuntalaisille ja siten myös verotuloja kunnalle. Vuokra-asuntojen osalta on syytä muistaa ympäristöministeriön esittämä 10 prosentin tuki perusparannuksiin.

Julkisen rakentamisen ohella tulisi myös yksityistalouksia kannustaa asuntorakentamiseen ja erityisesti asuntojen perusparannuksiin. Asunto-osakeyhtiöille on syytä muistuttaa edellä mainitusta ympäristöministeriön tuesta sekä kaikille kotitalouksille kotitalousvähennyksen enimmäismäärän määräaikaisesta nostosta tälle vuodelle. Teettämällä työtä paikkakunnan yrityksillä, voidaan yhteinen talous pitää pyörimässä ja siten välttää veronkorotuspaineet seuraavalle vuodelle.