Pelastaako puu maapallon ilmastonmuutokselta?

Metsänhoito ja puurakentaminen ovat yksi yksinkertaisimmista keinoista taistella maapalloa uhkaavaa ilmastonmuutosta vastaan. Ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään vapautuu enemmän hiiltä kuin luonto kestää, mikä nostaa maapallon keskilämpötilaa. Hiiltä pystytään kuitenkin sitomaan puuhun, ja metsäenergialla voidaan korvata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä energianlähteitä.

Ilmastonmuutoksen taustalla vaikuttaa muun muassa se, että ilmakehään vapautuu hiiltä hiilidioksidina niin paljon, että se ei ehdi sitoutua kasvillisuuteen, maaperään tai valtameriin. Ilmakehään sitoutumatta jäävä ”ylimääräinen” hiili lämmittää ilmakehää ja nostaa koko maapallon keskilämpötilaa. Metsät pystyvät kuitenkin sitomaan hiiltä sekä puihin että maaperään.

- Hiili on elintärkeä osa elollista luontoa, ja ilman sitä ei olisi elämää meidän tuntemassamme muodossa. Ongelmana on kuitenkin se, että ilmakehän hiilidioksidin määrä kasvaa liian nopeasti, ja samalla hakataan pois metsiä, jotka voisivat sitoa sitä, tiivistää Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Liski.

Hiiltä sitoutuu metsässä niin puihin kuin maaperäänkin. Ainoastaan hyvinvoiva, kasvava puu pystyy sitomaan hiiltä, joten hiili poistuu puusta siinä vaiheessa, kun puu esimerkiksi lahoaa tai se poltetaan. Hiilivarastoina toimivat myös puusta valmistetut tuotteet, kuten esimerkiksi puurakennukset tai –huonekalut.

Metsä on energianlähde ja hiilivarasto

Ihmisen toiminta on vaikuttanut ilmastonmuutoksen syntymiseen muun muassa käyttämällä fossiilisten polttoaineita, ja samalla tavalla meillä on myös mahdollisuus vaikuttaa sen hidastumiseen. Noin kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsää, jolla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa.

- Metsien hoitaminen on yksi keino, sillä hyvin kasvavat puut sitovat hiiltä tehokkaimmin. Puusta valmistetuilla tuotteilla ja puurakentamisella on kaksitahoinen vaikutus: toisaalta ne toimivat hiilivarastoina, ja toisaalta niillä pystytään korvaamaan joitakin ilmastonmuutokselle haitallisia materiaaleja, sanoo MTK:n Metsälinjan metsäasiantuntija Lea Jylhä.

Erikoistutkija Jari Liski muistuttaa kuitenkin, että pelkkä metsistä huolehtiminen ei riitä, vaan myös päästöjä on vähennettävä, jotta hiilidioksidin määrä ei jatkaisi kovaa kasvuaan.

- Ongelma ei ratkea pelkällä metsällä, vaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä on korvattava vaihtoehtoisilla energianlähteillä, energiantuotannon tehoa on kasvatettava ja energiankulutusta on vähennettävä.

Suomessa on jo määritelty tavoitteeksi tuottaa 38 prosenttia koko energiantuotannosta uusiutuvilla, biopohjaisilla energianlähteillä. Tällä hetkellä bioenergian osuus on 26 prosenttia. Valtaosa bioenergiasta tulee jatkossakin metsästä, ja tuotekehitys metsäenergian hyödyntämiseksi edistyy lujaa vauhtia.

Metsänomistajilla mahdollisuus tuplavaikuttamiseen

Ilmastonmuutosta ei ratkaista yksittäisen ihmisen tasolla, mutta ilman yksittäisten ihmisten toimintaa mitään ei tapahdu. Ruohonjuuritasolla tavallisilla kansalaisilla on kaksi vankkaa tapaa vaikuttaa. He voivat äänestää päättäjiä, jotka sitoutuvat tekemään päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja he voivat tehdä kuluttajina kestävämpiä valintoja.

- Kuluttajat voivat itse päättää esimerkiksi siitä, liikkuvatko he omalla autolla vai julkisilla kulkuvälineillä, millaisia energialähteitä he käyttävät ja mistä materiaalista tehtyjä tuotteita he käyttävät. Iso merkitys on myös sillä, missä tuotettuja tuotteita he käyttävät, sillä kuljetukset pitkien matkojen takaa aiheuttavat isoja päästöjä, MTK:n Lea Jylhä muistuttaa.

Osalla suomalaisista on mahdollisuus vaikuttaa paitsi kuluttajina, myös metsänomistajan roolissa, sillä hyvin hoidetut, kasvukuntoiset metsät ovat hiilinieluja. Vuosittain syntyy vajaat 70 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, joista metsien puuston biomassa pystyy sitomaan lähes 40 miljoonaa tonnia.

- Hyvään metsänhoitoon kuuluu myös nopea metsän uudistaminen ja taimikonhoito. Niitä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin riittää kasvavaa metsää. Metsänhoidon tärkeydestä pyritään muistuttamaan taas pääsiäisen jälkeen Metsänhoitoyhdistyksen teemaviikolla, sillä enenevä osa metsänomistajista on niin sanottuja etämetsänomistajia, joilla ei välttämättä ole kokemusta metsänhoidosta. Metsänhoidosta tulee jatkuvasti uutta tietoa, ja esimerkiksi juuri energiapuu on yksi uusimmista teemoista, Jylhä kertoo.

MHY-viikkoa vietetään ympäri Suomen 14. – 18.4. teemalla Tee hyvä ympäristöteko – pidä metsäsi kasvussa. Teemaviikolla halutaan muistuttaa, että kasvava metsä sitoo ilmakehän hiiltä ja on ehtymätön puuraaka-aineen lähde. Järeää puuta tuottavia metsiä kehittyy vain hyvin hoidetuista taimikoista. Kyyjärvellä teemaviikon tapahtumana metsänhoitoyhdistys järjestää Metsäpäivän ja hakkuunäytöksen Valtatie 16 ja Peuralinnantien risteyksessä 15.4.2009 klo 10:00 alkaen. Tervetuloa!