Kaatuneitten muistopäivä 17.5.

Sunnuntaiaamuna taas Veteraanijärjestö vie pienet siniristiliput jokaiselle sankarihaudalle. Liput on Kyyjärven sotaveteraanit ry, naisjaosto valmistanut juhlistamaan muistomerkille tehtävää kunniakäyntiä.

Suomessa yli 600 sankarihautausmaalla on noin 93000 muistolaattaa, -kiveä tai -ristiä. Se on suomalainen kulttuurinen erikoisuus. Vuoden 1918 myötä syntynyt sotavainajien hautausperinne vaikutti seuraavien sotien aikana siihen, että sodassa kaatuneita alettiin haudata erityisiin sankarihautoihin. Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden tuominen kotikirkon siunattuun maahan, rinta rinnan, ilman mitään erottelua, oli tärkeää kansallisen eheytymisen ja yhtenäisyyden takia. Hautausmaiden yhtenäisyys oli tärkeää, siksi muistolaatat ja -ristit tehtiin samanlaisiksi. Yhteisistä muistomerkeistä haluttiin näyttäviä, ja usein suunnittelijoiksi valittiinkin tunnettuja taiteilijoita.

Kentälle jääneiden kaatuneiden etsintä aloitettiin v. 1993 opetusministeriön tuella. Työtä jatkava Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry sai tunnustuksena työstään v. 2001 kirkon kulttuuripalkinnon. Viime keväänä Tammenlehvän Perinneliitto ja Kaatuneiden Muistosäätiö vetosivat kansalaisjärjestöihin, jotta sankarihautausmaita edelleen, veteraanisukupolven jälkeenkin, hoidettaisiin ja tarvittaessa kunnostettaisiin asianmukaisesti ja niiden perintöä vaalien.

Kyyjärven sankarihaudoissa lepää 73 sankarivainajaa. Taiteilija Ilmari Virkkalan suunnittelema patsas on paljastettu 4.9.1955. Sankarihautojen viereen on ortodoksisen seurakunnan paikallinen Tiistai-seura pystyttänyt Karjalaan jääneiden vainajien muistokiven.

Toivotaan, että tänäkin vuonna mahdollisimman moni osoittaa kiitollisuuttaan ja kunnioitustaan sankarivainajien muistolle. Jumalanpalveluksen jälkeen on kunniakäynti ja seppeltenlasku sankaripatsaalle ja Karjalaan jääneiden muistokivelle.

(Lähteenä olen käyttänyt Tuulia Matilaisen kirjoittamaa Aamulehden alakerta-artikkelia)