Mitä ja miksi on tehty Kyyjärven työllisyysprojektissa

Lopussa muutamia korjauksia kylällä liikkuneisiin huhuihin

Kyyjärven kunta käynnisti työ- ja elinkeinoprojektin keväällä 2009. Kesäkuussa kunnanhallitus linjasi strategiseksi painopistealueeksi täystyöllisyyden saavuttamisen kunnassa seuraavan kahden vuoden aikana. Työ- ja elinkeinoprojektin käynnistäminen on ollut välttämätöntä, koska kevään aikana työllisyystilanne kunnassamme huononi merkittävästi. Nousukauden lopulla, marraskuun lopun huippulukemana kunnassamme oli päästy 9,1 prosentin (61 kpl) työttömyysasteeseen, joka kuitenkin yleisen taloudellisen tilanteen huononemisen myötä kasvoi kevään aikana merkittävästi aina huhtikuun lopun 14,8 prosenttiin (99 kpl). Nyt tilanne on jo selvästi parempi eli olemme lähes marraskuun lopun luvuissa (9,4 pros, 62 kpl) huolimatta siitä, että kaikkialla muualla työttömyys on ryöstäytymässä käsistä.

Kevään aikana työvoimareservin jäsenille eli työttömille työnhakijoille lähetettiin kirje, jossa heitä pyydettiin ilmoittautumaan projektipäällikkö Eero Mutaselle (050-3036452, eero.mutanen@kyyjarvi.fi) haastatteluun, jonka pohjalta heille tehdään työllistymissuunnitelma. Näissä haastatteluissa on tähän mennessä käynyt noin 40 henkilöä, joista noin 30:lle on löytynyt järkevä suunnitelma. Parhaillaan työstetään ehdotelmia myös lopuille ja toiveissa olisi, että vielä haastatteluissa käymättömät ottaisivat yhteyttä Eeroon ja sopisivat haastatteluajan. Olemme tähän mennessä luoneet jo toista kymmentä uutta työpaikkaa ja toivoisimme, että voisimme auttaa loppujakin. Meillä ei kuitenkaan ole käytössä työ- ja elinkeinotoimiston rekistereitä, jolloin haastattelun toteuttaminen edellyttää aktiivisuutta myös työvoimareservin jäseneltä itseltään.

Yhdeksi työllistämisen välineeksi on luotu Nopolan Kylätalkkarit osuuskunta. Kylätalkkareiden toimintaa vetää Janne Pulkkinen (044-4597077, janne.pulkkinen@kyyjarvi.fi), jonka tehtävänä on kylätalkkareiden toiminnan suunnittelu ja uusien työ- ja elinkeinoprojektien toteuttaminen. Janne ja kunnan puolelta Eero toimivat näin ollen työparina, jossa Eero tuottaa tietoa työvoimareservin jäsenistä ja tekee ehdotelmia heidän työllistämisestään ja Janne taas vastaa näiden asioiden käytännön toteuttamisesta. Osuuskunnassa on erikseen työnjohtaja Hannu Aumanen (044-4597071), joka toimii kentällä työntekijöiden esimiehenä Jannen alaisuudessa. Näin myös Janne ja Hannu muodostavat työparin, jossa Jannen tehtävänä on tuottaa visioita siitä mitä osuuskunta tekee ja Hannun toteuttaa työntekijöiden avulla nämä tehtävät.

Perusajatus osuuskunnan toiminnassa on ollut täydentää kylällä olevaa palvelutuotantoa siten, että kyläläisille tuotetaan sellaisia palveluja, joita aiemmin ei ole ollut. Lisäksi osuuskunnan toimintaan on otettu mukaan yrittäjiä, joka mahdollistaa osuuskunnalle tulevien tilauksien siirtämisen yrittäjille. Samalla osuuskunnan jäseniksi liittyvät henkilöt ja yritykset pääsevät nauttimaan osuuskunnan jäsenille tarkoitetuista palveluista, kuten nettikauppa (www.nopo.fi), osuuskaupan myymälä (liikekeskus ja Paletin myyntipiste) sekä yrityshautomo. Osuuskunnan jäsenenä yksityisillä ja yrityksillä on mahdollisuus päästä osallisiksi myös osuuskunnan ylijäämäpalautuksista, jotka jaetaan osuuskuntaan tuodun liikevaihdon mukaisissa osissa.

Tässä ”toisten paitojen pesemiseksi” nimeämässäni toimintamallissa on sama perusidea kuin vaikkapa parturi-kampaamotoiminnassa, jossa suurin osa asiakaskunnasta on omasta talousyhteisöstä. Parturi-kampaaja tai kylätalkkarit tarjoavat palvelujaan muille talousyhteisön jäsenille (kyyjärviset), jolloin he tulevat työllistetyiksi. Vastaavasti taas nämä henkilöt saavat entisen työttömyyskorvauksen tai vaikkapa toimeentulotuen sijaan palkkaa, jonka he voivat käyttää valitsemallaan tavalla esimerkiksi paikallisiin hyödykkeisiin. Toiveissa olisi, että myös he ostaisivat osuuskunnan palveluja, jotta taas kylätalkkareiden kautta pystyttäisiin työllistämään vieläkin enemmän ihmisiä.

Kylätalkkareiden tarjoamat palvelut eivät meille muille ole kovinkaan kalliita, mutta ostamalla niitä voimme työllistää ihmisiä, jolloin taas kunnan maksamat sosiaaliturvakustannukset pienenevät eikä verotusta tarvitse kiristää. Tämän lisäksi kun suurempi osa ihmisistä on töissä, voivat he taas kuluttaa enemmän, jolloin kylällä oleviin palveluihin käytetään enemmän rahaa, joka taas tarkoittaa sitä, että myös nämä yritykset voivat ylläpitää työllisyyttä.

Kun vielä otetaan huomioon, että vaikkapa 12,20 euroa maksava ruohonleikkaus- tai siivoustunti on kotitalousvähennyskelpoinen, jää palvelun hinnaksi 100–3000 euron vuosittaisella kokonaisostolla todellisuudessa alle 5 euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että kylätalkkareiden tuottama palvelu on 60 %:sesti verovähennyskelpoista eli asiakkaalle jää lopulta maksettavaksi vain 40 %:a palvelun hinnasta. Ensimmäisen 100 euron osalta vähennysoikeutta ei ole, mutta siitä ylöspäin aina 3000 euroon asti per henkilö vähennysoikeus on juuri tuo 60 %:a. Vähennys tehdään euromääräisesti veron määrästä eli mikäli sinulle olisi muuten tulossa vaikka 600 euron ”mätkyt”, voit kuitata sen käytännössä ostamalla viikkosiivouksen joka viikko.

Toivon edelleen, että jokainen vielä haastatteluissa käymätön henkilö ottaa yhteyttä Eeroon. Syksyn aikana tarjolla tulee olemaan mm. työpajatoimintaa, jonka puitteissa on mahdollista hankkia itselleen koulutus. Lisäksi toivon, että jokainen kuntalainen miettisi voisiko osuuskunta tarjota hänelle sellaista tarpeellista palvelua, jota ostamalla saisimme kuntamme työllisyysastetta nostettua. Esimerkiksi remontin tekeminenkin onnistuu osuuskunnalta varsin mainiosti (15 e / h). Remonttiakin on mahdollista tehdä ihan maksukyvyn mukaan osissa. Tästäkin kannattaa olla yhteydessä Janneen.

Ja lopuksi haluan kertoa miksi on äärimmäisen tärkeää, että panostamme työllisyyteen. Väestökadostamme johtuen kyyjärvisiä veronmaksajia on yhä vähemmän ja vähemmän vuosittain. Tämän hetken ennusteiden mukaan kuntamme väkiluku vähenee tänä vuonna jälleen 30 hengellä, joka on jopa odotettua enemmän. Elinkeinorakenteemme ei tule kestämään tällaista vuosittaista tipusta kovinkaan pitkään, sillä edes täystyöllisyystilanteessa emme tällä hetkellä tule pääsemään edes 70 prosentin kriittiseen työllisyysasteeseen, koska meitä on kerta kaikkiaan liian vähän. Lisäksi meidän talouteemme tulee kohdistumaan merkittävä paine johtuen siitä, että kustakin asukkaasta saatava valtionosuus tippuu väkiluvun vähentyessä, vaikka kustannukset eivät juuri laske. Tarvitsemme siis lisää ihmisiä ja heidät kaikki töihin.

Niin ja vielä ihan lopuksi muutama korjaus kylällä liikkuneisiin huhuihin. 1) Janne Pulkkinen on töissä osuuskunnassa, joka maksaa hänen palkkansa, 2) Eero Mutanen on töissä Kyyjärven kunnassa, joka maksaa hänen palkkansa pääosin ulkopuolisella EU-rahoituksella, 3) Kylätupaa ei olla lakkauttamassa, vaan nimenomaan osuuskunnan toiminnan avulla kylätuvan ja vaihtotorin toiminta on pystytty turvaamaan, 4) kunnan laitosmiehiä ei olla irtisanomassa, 5) LadyX:n tila on vuokrattu osuuskunnalle, joka toivoo, että tilassa olevat yksityisten tavarat käytäisiin hakemassa pois tai neuvoteltaisiin alivuokrasopimus niiden säilyttämiseksi, 6) kunnanjohtaja ei ole laskenut Kyyjärven pintaa, 7) Oikarin padot ovat kiinni, 8) mahdollisella kunnallisella järjestyksenvalvojalla (sheriffillä) ei ole stetsonia, glockia, saappaita tai hevosta, 9) kunnan asioista varmimmin saa tietoa NopolaNewsiin allekirjoittaneen kirjoittamista tiedotteista tai soittamalla allekirjoittaneelle ja kysymällä asioiden todellista laitaa, sekä 10) vuokra-asuntojen kuntoarvio valmistuu elokuussa, jonka jälkeen pohditaan remontteja. Käytännön asioista yhtiössä vastaa asuntosihteeri Marja-Liisa Oikari, virka-aikana ma-pe, 8-16.

Lisätietoja: Matti Muukkonen, matti.muukkonen@kyyjarvi.fi, 050-3522394.