Kyyjärven verkkolehti | helmikuu 2010
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

 

Lohikäärmeen taika

8.2.2010 Anu Mäkelä/Mediamyllärit

Runo on Terttu Pitkäsen runokirjasta Syksy,jota ei tullut

Asui kaukaisessa maassa
kerran vuorella luolassaan
tuhatvuotias lohikäärme-
jo ilman hampaitaan.
Se laaksoon tähysteli,
missä ihmiskunta eli-
pienen liekin puhalteli
se joskus huvikseen.
    Lohikäärme, lohikäärme,
    perikuva pahuuden.
    Lohikäärme,lohikäärme,
    on julmempi ihminen.

Ei ihmiset voineet sietää
tuota vuoren asujaa,
vaan tahtoivat he tietää,
miten sen voisi saalistaa.
Virittivät jouset ja nuolet:
"Nyt hirviö, viimeinen kuolet!"
Näin pyyntijoukko alkaa
kohti vuorta vaeltaa.
     Lohikäärme ,lohikäärme,
     perikuva pahuuden.
     Lohikäärme,lohikäärme,
     on julmempi ihminen.

Ei kulunut kauan aikaa,
kun vanhus julmasti surmattiin.
Vaan miehet ei tunteneet taikaa,
joka muinoin lausuttiin.
Pian riemuhuudot taukoo,
kaikki kauhusta suuta aukoo!
Joka pyyntimiehelle kasvanut
on lohikäärmeen pää.