Maastoa paloi huhtikuussa 5000 hehtaaria

Kulotus ja roskien poltto vaativat huolellisuutta ja sopivan sään.

SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ TIEDOTTAA       3.5.2010

Tulipaloissa kärähti huhtikuussa noin kymmenkertainen määrä maastoa verrattuna tavallisiin kevätkuukausiin, mutta maastopalojen lukumäärä on huomattavasti edellisiä vuosia pienempi. Kevät on roskienpolton ja kulotuksen takia maastopalojen sesonkiaikaa. Viimeksi vuonna 2006 on palanut yhden kuukauden aikana yhtä paljon maastoa, noin 5000 hehtaaria. Maastopaloja on ollut tänä vuonna 302. Kaikkiaan tulipaloja on ollut yli 3600. Niissä on kuollut 30 ihmistä; heistä noin puolet oli yli 65-vuotiaita.

Kulottaminen ja roskien poltto alkavat keväällä heti, kun kelit sen sallivat. Vaikka keli näyttäisi hyvältä, sää ei aina ole tulen käsittelylle otollinen.
– Roskien polttoa tehdään usein puolihuolimattomasti. Tuli saatetaan jopa jättää kokonaan ilman vartiointia, tietää palomestari Mika Mäkelä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Kuivuuden ohella yhtenä maasto- ja ruohikkopalojen syynä voidaan pitää ihmisten huolimatonta tulenkäsittelyä.
– Tulen käsittelijät eivät ota huomioon puuskaista tuulta, kipinöitä ja tulen leviämisen mahdollisuutta muutenkaan. Tilanne karkaa helposti hanskasta, huomauttaa Mäkelä. – Pihapiirissä rakennukset ovat äkkiä vaarassa, jos tuli pääsee leviämään.

Kulotuksesta tulee ilmoittaa hätäkeskukselle. Roskia taas ei kaikissa kunnissa saa polttaa olipa kysymyksessä taajama tai haja-asutusalue.

– Paikallisesti pitää selvittää, että mitä voi polttaa tai missä. Lähtökohtaisesti savuhaittaa ei saa aiheutua naapureille. Kunnan ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset määrittelevät asian, muistuttaa Mäkelä. Lisäksi alueen pelastusviranomainen voi kieltää avotulen teon tai muun tulipalon vaaraa aiheuttavan toiminnan pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi, milloin tulipalon vaara on ilmeinen. Päätöksestä tulee tiedottaa kieltoalueella julkisesti.

Tilastojen mukaan tavallisesti kevään kuukausina maastoa palaa Suomessa 200–500 hehtaaria. Tämän vuoden huhtikuussa maastoa on palanut 5000 hehtaaria. Ala on suurin sitten vuoden 2006 toukokuun.

Kevät on myös retkeilyn aikaa. Metsiin ja puistoihin lähdetään makkarapakettien ja muiden herkkujen kanssa nuotio ja grillaaminen mielessä. Toisen maalle ei avotulta saa sytyttää ilman maanomistajan lupaa. Kaupunkioloissa taas grillien kanssa on syytä varovaisuuteen. Tuuli tarttuu helposti kevyeen kertakäyttögrilliin. Kertakäyttögrillien sammuttamista varten on hyvä ottaa mukaan iso limupullollinen vettä. Kuumaa tuhkaa ei missään tapauksessa saa laittaa roska-astioihin. Myös tupakantumppien kanssa on oltava huolellinen.

SPEKin mediaseurannan mukaan huhtikuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 30 ihmistä. Heistä 19 oli miehiä ja 10 naisia. Yhden sukupuoli ei ole tiedossa. 16 alkuvuoden palokuolleista on yli 65-vuotiaita.

Lisätiedot:
Palomestari Mika Mäkelä, SPEK, p. 040 566 5538
Tiedotuspäällikkö Juha Hassila, SPEK, p. 040 758 7846

RÄDDNINGSBRANSCHENS CENTRALORGANISATION I FINLAND INFORMERAR         3.5.2010

___________________________________________________

I april brann 5000 hektar mark

Avbränning och sopförbränning kräver försiktighet och lämpligt väder

I april brann cirka tio gånger så mycket mark som under vanliga vårmånader, men antalet av markbränder är märkligt mindre. På grund av sopförbränning och avbränning är våren en säsong för markbränder. Senast brann det lika mycket mark, cirka 5000 hektar, under en månad år 2006. I år har det inträffat 302 markbränder. Hittills är totala antalet bränder över 3600. I dem har 30 människor omkommit; ungefär hälften av de omkomna var över 65 år.

Avbränning och sopförbränning börjar på våren genast när förhållandena blir lämpliga. Även om förhållandena skulle se bra ut, är vädret inte alltid lämpligt för hantering av eld.
– Sopförbränning utförs ofta lite slarvigt. Man kan till och med lämna elden helt obevakad, säger brandmästare Mika Mäkelä från Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland.

Vårdslös hantering av elden kan, förutom torka, anses vara en orsak till mark- och gräsbränder.
– De som hanterar elden räknar ofta inte med en byig vind, gnistor och i allmänhet möjligheten att elden kan sprida sig. Situationen glider lätt ur händerna, påpekar Mäkelä. – Byggnaderna runt gården är snart i fara om elden sprider sig.

Man bör underrätta nödcentralen om avbränning. I några kommuner är det förbjudet att bränna sopor både i tätort och i glesbygd.
– Man ska ta reda på vad och var man får bränna. Det är den kommunala ordningsstadgan som gäller, påpekar Mäkelä.

Enligt statistiken brinner det vanligen 200–500 hektar mark i Finland under vårmånaderna. Under april i år har 5000 hektar mark brunnit. Det här är den största arealen sedan maj 2006.

Våren är också en tid för utflykter. Man går ut till skogar och parker med korvpaket och andra läckerheter, med brasa och grillning i tankarna. Man får inte göra upp öppen eld på annans mark utan markägarens tillstånd. I staden ska man vara försiktig med grillar. Vinden tar lätt tag på en engångsgrill. För släckning av engångsgrillar är det bra att ha med sig en stor läskflaska fylld med vatten. Man får absolut inte lägga aska i sopcontainrar. Man ska också vara noggrann med fimpar.

Enligt den mediauppföljning som utförs av SPEK har 30 personer omkommit i bränder före slutet av april. Av dem var 19 män och 10 kvinnor. Det finns inga uppgifter om könet på ett av offren. 16 av de branddöda under början av året var över 65 år.

Ytterligare information:
Brandmästare Mika Mäkelä, SPEK, tfn. 040 566 5538
Informationschef Juha Hassila, SPEK, tfn. 040 758 7846
________________________________

                  WWW.SPEK.FI