Kyyjärven verkkolehti | kesäkuu 2010
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Topi Kärjen sota-ajan iskelmien levytystä Lohjalla

Harvoin olen joutunut niin lujille pitkän laulajan urani varrella, kun alkuviikosta Lohjalla Soudateljee-studiossa, missä on aloitettu On elon retki näin-projektin lauluosuuksien levytykset.


Kirjasto on suljettuna 8.6. - 11.7.2010Fokker D 21 FR-112Laulu Ameriikasta

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

 

Laulu Ameriikasta

1.6.2010 Anu Mäkelä/ Mediamyllärit

Laulu on Venäjän keisarillisen armeijan Helsingin kaartissa 1897-1900 palvelleen Juho Wallinin lauluvihkosta.

Siellä Pohjois-Amerikassa
Filadelfian kaupunkissa
oli Mariaana nimeltä ja
sisarensa Liisa.

Kesäkuulla lämpöisellä
se viidestoista päivä
kuin kaksi niin vallan friksiä
miestä
keskenänsä jäivät.

Mariaana ylösnoustessansa
hän vaatteet päälensä puki.
otti sitten revolverin
jonka hän sitten latasi.

Astui hän peilin etehen
ja katseli kasvojansa.
Sisar Liisa  sinulla
joka vaatteet hänelle antaa.

Mariaanan kädessä
oli kullasta rannerengas.
Ennen kuin oli puolipäivä
niin rautainenkin kelpas.

Hän nosti ketjut kaulalleen
sitä parahint kultaa
ja kellon vieläperähän
josta saadaan pian kuulla.

Otti päivänvarjon käteensä
ja väskyn käsivarteen.
Lähti sitten kaupunkille
Fredrikkiä varten.

Mariaana se kaupungilla
asteli taitavasti,
siksi kuin joutui oma kello
kymmenehen asti.


Mariaana se huomasi,
että kotia jo mennä taitaa
ennen kuin tulee puolipäivä
niin asiat hyvin laitaa.

Mariaanan kotiin tullessa
isä portoksi tervehti häntä.
Vaan Mariaana se revolverilla
otti hengen isältänsä.

Liisa se istui lattialla
ja itki katkerasti,
kuin isä se makasi lavittalla
aivan taitavasti.

Liisa se juoksi kamariin
ja äitillensä sanoi
että Mariaana revolverilla
ampui vallan pahoin.

Äiti se sanoi Liisalle
että revolverin äänen kuulin.
Lystiksensä Mariaanan
ampuvan minä luulin.

Tästäpä tieto annettiin
poliisille kohta.
Mariaana se revolverilla
ampui poliisin otsaan.

Mariaanan veljet ne sanoivat
että olkaa te miehet hiljaa
sillä revolveri on ladattu
vielä neljällä latingilla.

Mariaanan veli Viljami
Mariaanan se köytti
ja raudasta vielä sitimet
käsihinsä heitti.

Mariaana se puuskasi että
paperia kirjureitten.
Sitten hän kirjoitti kauniin
kirjeen
nuorelle Fredrikillen.

Fredrikki sanoi isälleen,
voi Mariaana parkaa,
kuin hän nyt istuu kahleissa
ja vaimoni olla alkaa.

Roomanni sanoi pojalleen
että älä sinä poikani pelkää,
ei Mariaanan tästä työstä
kuolla vielä renkää.

Roomanni vaatteet päälleen
puki
kuin virkansa hänen vaati.
Otti hän sitten vossikan
ja ajoi asemallen.

Roomanni kysyi asemalla,
onko  se hevonen talliss´.
Sielläpä hänelle  vastattiin
että numero toinen on valmis.

Mutta Roomanni  anoi
masiinaa
sitä numero ensimmäistä
joka ei kulje pitkin teitä
vaan on lentäväistä.

Kolme miestä masiinassa
jolla se Roomanni ajoi,
masinisti se kielteli
ja pelkäsi vallan pahoin.

Masina kulki eteenpäin
sitä oivallista kiiruu
kuin se kulki kahdessa
tunnissa
sata englannin mailii.

Viisikymmentä sinatöörii
tätä asiata tuki,
Roomanni avasi tavaransa
ja tämän asian luki.

Hän miljoonan antoi kruunulle
ja toisen tuomarille.
Sitten hän antoi Mariaanan
nuorelle Frederikille.

Tämä asia on oikia
joka oikein veisaa tämän.
Laulun tekijä on Mariaanan
sisko Liisa.