Katso lisäkuvat

Ester Noponen täytti 90 vuotta

Sunnuntaina vietettiin kirkossa iloisia syntymäpäiväjuhlia jumalanpalveluksen jälkeen, kun Ester Noponen täytti 90 vuotta! Runoiljan syntymäpäiviä vietettiin - mitenkäs muuten! - runojen ja laulujen sekä Esterin omien muisteluiden merkeissä.

90-vuotispäiviä oli juhlittu jo suvun kesken lauantaina Kumpulan koululla, mutta vielä jaksoi päivänsankari säteillä sunnuntainakin suuren ystäväjoukon keskellä kirkossa! Rinnassa oli tuore Karjalan Liiton Esterille syntymäpäivänä myöntämä Karjalaisen siirtoväen muistomitali.

Jumalanpalveluksen ja kakkukahvien jälkeen juhla aloitettiin virrellä 470 . Riitta Kytölä lausui alkusanat, joiden jälkeen Ester itse lausui omia kirjoittamiaan runoja ja luki muisteluitaan lähinnä niiltä ajoilta , jolloin hän tuli tänne Kyyjärvelle. 

Ester Noponen syntyi 30.5.1920 Karjalassa, Valkjärvellä. Siellä Ester sai sisarustensa kanssa viettää onnellisen lapsuuden. Sodan syttyessä Ester oli 19-vuotias. Koti piti jättää sodan jalkoihin. Tänne Kyyjärvelle Ester saapui Ypäjän kautta ensimmäisen kerran keväällä 1941. Tällöin elettiin rauhan aikaa, mutta jatkosota alkoi noin kuukauden kuluttua, kesäkuussa. Vastaanotto täällä Mäntyniemen talossa oli lämmin. Vuonna 1942, sodan pauhatessa, Esterin vanhemmat pääsivät kuitenkin muuttamaan toiveikkaina takaisin Valkjärvelle. Ester oli tällöin lottakomennuksella. Koti Valkjärvellä oli tuhkana, riihestä tehtiin asuintalo ja ehdittiin rakentaa uusi saunakin. Äiti kuoli ja haudattiin Valkjärven kirkkomaahan. Kahden vuoden kuluttua kotiinpaluusta tuli kuitenkin taas kiireinen lähtö evakkoon - tällä kertaa lopullisesti. Aluksi Ester oli isänsä kanssa jonkin aikaa Kuhmoisissa. Sitten Mäntyniemen isäntä pyysi perhettä takaisin Kyyjärvelle. Ester saapui toistamiseen Kyyjärvelle Kaatuneiden muistopäivänä 1944 isänsä kanssa.

Täällä Kyyjärvellä Esteriä odottikin Onni - sanan varsinaisessa merkityksessä -kuten Esterin sisarenpoika, kirjailija Heikki Luoma, hauskasti juhlapuheessaan kuvaili. Ester avioitui Onni Noposen kanssa v. 1952. Yhteistä onnea kesti 27 vuotta. Onni kuoli 1979.   

Onnin Tauno-veljen tytär Selina Yli-Yrjänäinen muisteli juhlassa lapsuuden yhteisiä hetkiä Esterin ja Onnin luona. Hän kertoi Onnin ja Esterin kodin, Takkatuvan, olleen "varamummolana" itselleen ja sisaruksilleen Elinalle ja Pertulle.Esterhän on kaiken muun lisäksi myös taitava ompelija, ja Selina muisteli, kuinka Ester-täti aina ompeli hänellekin tuon ajan muotivatteet, kuten tweed-housut ja maxi-takin. Lisäksi Selina soitti pianolla kauniin "Laps´ olen köyhän, kauniin Karjalan". Perttu Noponen lauloi sydämeenkäyvästi päivänsankarille laulut "Minä laulan sun iltasi tähtihin" ja "Päivä vain ja hetki kerrallansa".

Salme Tanskanen soitti kanteleella "Reppurin laulun" ja lauloi kanttori Minna Erkkilän säestyksellä "Laps olen köyhän kauniin Karjalan". V.Matti Tamminen lausui kaksi runoa - Alle Tynnin "Kaarisillan" ja Uuno Kailaan "Riemulaulun". Urho Väisänen puki varmasti meidän kaikkien Esterin tuntevien tuntemukset sanoiksi, kun sanoi, että Esterillä on aina hymy ja jokin hyvä sana sanottavana kanssaihmisille. Hän kuvasi myös Esterin positiivista elämänasennetta vertauksella, että kun toisille puolikas vesilasi on puoliksi tyhjä, niin Esterille se on puoliksi täynnä.

Ester on laulanut aikoinaan kymmeniä vuosia kirkkokuorossa, ja juhlassa saimme kuulla kuoron kajauttavan kauniisti laulut "Kevät Karjalassa" ja "Karjalan kunnailla" kanttori Minna Erkkilän johdolla. Kirkkoherra Olavi Vallivaara onnitteli päivänsankaria ja kiitti, että Ester on antanut lahjansa käyttöön myös monissa seurakunnan tilaisuuksissa. Esterille on kotikirkko ollut myös täällä Kyyjärvellä aina rakas ja tärkeä. Kirkkoherra piti loppuhartauden ja lopuksi laulettiin virsi 341 "Kiitos sulle, Jumalani".

Juhla oli unohtumaton elämys! Ester itse keroi, että karjalaisten kesken on aina erityinen yhteys, samoin kuin tietenkin myös ikätovereiden kesken, kun on saanut yhdessä elää Suomen vaikeat kohtalon vuodet. Mutta tuossa juhlassa tuntui kuin olisi itsekin saanut elää siellä Karjalassa! Muistelut ja musiikki tekivät ikäänkuin elävän kuvakirjan kaikesta.      

Alkuvirren sanat alkavat elämään: "Kirkkaat riemun äänet soivat tänään sydämessäni. Muistot kiitosmielen toivat, niistä kiitän nöyrästi. Herra antoi elämän, kaiken hyvin johti hän, tähän asti armossansa siunannut on lahjoillansa." Kiitosmieli tarttuu päivänsankarista omaankin sydämeen, kun saa olla mukana tässä ja nyt, tällä paikalla!

Me täällä Kyyjärvellä olisimme menettäneet paljon, jos Jumala ei olisi johdattanut Esteriä tänne silloin 40-luvun alussa! Ester on vieläkin aktiivisesti mukana seurakuntakerhossa ja siellä saamme Esterin runoista usein nauttia, niinkuin monissa muissakin tilaisuuksissa!

Kiitämme Esteriä ja juhlan järjestäjiä ja kaikkia juhlassa esiintyneitä hienosta juhlasta! Toivomme Esterille Taivaan Isän siunausta jokaiseen elämän päivään!