Kyyjärven verkkolehti | syyskuu 2010
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Seurakuntavaalit on sopuvaalit

Tämän syksyn seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi 15.9.2010 klo 16. Yksi ehdokaslista jätettiin määräaikaan mennessä.


Anne ja Heikki Noposen koti siunattiin”Gochisosama deshita!”Itadakimasu! - Syödään japanilasittain!Hiljaisuuden messuJari Kuusi siirtyy Tampereelle

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Katso lisäkuvat   

”Gochisosama deshita!”

11.9.2010 Riitta Kytölä ja Kaisa Tamminen

Näin sanovat japanilaiset aterian jälkeen. Se tarkoittaa suurin piirtein, että ”se oli juhla-ateria!”. Japanilaisethan ovat tunnettuja kohteliaisuudestaan. Näin sanottiin myös Kyyjärven kirkon seurakuntasalissa lauantaina valmistetun japanilaisen aterian jälkeen.

Kyllä 15 kyyjärvisen kokin voimin saatiin syntymään japanilainen ateria! Kello 10 aloitettiin ruuanvalmistus ja klo 12.15 oli valmiina koko ateria, johon japanilaiseen tyyliin kuului miso-keitto, sekoitettu riisi, inkivääriliha ja vihreä salaatti japanilaistyylisen salaatinkastikkeen kera. Ruokajuomana oli vesi ja vihreä tee.

Omat niksinsä oli ruuanlaitossa jo senkin puolesta, että ainekset olivat vähän outoja entuudestaan – oli mirintä ja dashirakeita, misotahnaa ja seesamöljyä. Ja soijakastiketta! Sitä kului lauantain 30 hengen ateriaan yhteensä toista litraa. Japanissa onkin sanonta: ”Ihminen voi tulla muutaman päivän toimeen ilman riisiä, mutta ei päivääkään ilman soijakastikkeen makua.” Riisinkeitossa riitti jännitystä, kun kantta ei saanut avata keiton aikana. Ja ruuan nimenä oli sekoitettu riisi, mutta yhtään ei saanut keittämisen aikana sekoittaa! Hyvin onnistuivat kaikki ruokalajit!

Ruokailijoita oli kokkien lisäksi kymmenen, joten koko vuokrattu 25 hengen japanilaisastiasto oli käytössä. Japanilaisille on aina kattaus tärkeä osa ruokailua. Tämän japanilaisen kattauksen kruunasivat Miika Tammisen loihtimat japanilaistyyliset kukka-asetelmat!

Miten niiden puikkojen kanssa ruokailu sitten onnistui? Noh! Omasta puolesta voin sanoa, että en varmaan nälkään kuolisi, jos jatkuvasti pitäisi syödä puikoilla, mutta kyllä varmaan paljon laihtuisin! Sen verran hidasta lautasen tyhjentäminen oli.

Näinkin voi tehdä lähetystyötä – syömällä! Japanin lähetykselle saimme näin koottua kulujen jälkeen noin 200 euroa! Lämmin kiitos ruoan laittajille ja kaikille syömässä olleille sekä asetelmien tekijälle!