Kyyjärven verkkolehti | syyskuu 2010
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

ERÄKARTANOLLA

Tapahtuma kuvan hetkellä, ei varmasti talkoot, vaan kokous jolloin päätettiin metsästyksestä.


Jätteet omille vastaanottopaikoilleenNopolanjoen vesi huonolaatuista

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Nopolanjoen vesi huonolaatuista

13.09.2010 Jukka Mustajärvi

Nopolanjoen vesi huonolaatuista, vedessä kuormituspiikkejä

Vuosittain otettavat perusseurantaan kuuluvat näytteet kertovat, että Nopolanjoen fosfori- ja typpiarvot sekä väri- ja kiintoainearvot ovat korkeita ja että vesi on ajoittain hyvin hapanta. Nopolanjoki on vedenlaadultaan Saarijärven reitin virtavesien huonoimpia. Perusseurannan lisäksi kesän 2010 aikana Nopolanjoesta otettiin ylimääräisiä vesinäytteitä eri yhteyksissä.

Kesäkuun alkupuolella sinileväkartoituksen yhteydessä otetussa Nopolanjoen alaosan (Tuliharjuntien silta) vesinäytteessä typpipitoisuus oli 2500 ug/l ja fosforipitoisuus 330 ug/l. Arvot ovat 2-3 kertaisia Nopolanjoen tavanomaisiin arvoihin verrattuna.  Aiheuttavana tekijänä on voinut olla alkukesään liittyvä voimakkaan sateen aiheuttama huuhtoumaryöpsähdys jokeen.

Elokuun alussa, kun virtaama ja vedenkorkeus olivat joessa alimmillaan, Nopolanjoen alaosalta otettiin vesinäytteitä eri kohdista (Mortinkytöjen yläosan silta, Valtatie 13:n silta, Tuliharjuntien silta). Vesi oli ravinteikasta (typpi 1000-1100 ug/l, fosfori 84-95 ug/) ja hyvin tummaa (väriluku 400). Arvot olivat Nopolanjoelle tyypillistä korkeaa tasoa. Lanta- ja jätevesiperäistä kuormitusta kuvaat E.coli- ja Enterokokkibakteeritasot olivat kaikissa näytteissä poikkeuksellisen korkeat ja osin ylittivät uimavesikelpoisuudelle määrätyn ylärajan. Näytepisteiden välillä vedenlaadussa ei ollut selviä eroja.

Syyskuun alussa Nopolanjoen alaosalta sekä Nurmijoen ylä- ja alaosalta otetuissa vesinäytteissä bakteeritaso oli edelleen koholla, mutta taso oli kuitenkin selvästi pienempi kuin uimavedelle määrätyt raja-arvot. Näytepisteiden tulokset olivat tässäkin keskenään samaa tasoa.

Nopolanjoesta mitatut korkeat ravinne- ja bakteeriarvot viittaavat lanta- ja jätevesiperäiseen kuormitukseen. Tämän kuormituksen vähentämiseksi on erityisesti joen ja sen sivu-uomien läheisyydessä tärkeää käyttää tehokkaita vesiensuojelumenetelmiä karjanlannan ja asuinjätevesien käsittelyssä. Nopolanjoen korkean väriarvon ja siihen liittyvän kiintoaine- ja humuspitoisuuden pienentäminen edellyttää, että valuma-alueen turvetuotannossa ja ojituksissa vesiensuojelutoimet saadaan entistä tehokkaammiksi.

Jukka Mustajärvi

Ympäristösihteeri