Kyyjärven verkkolehti | joulukuu 2010
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Exploring USA part 2

1/3 vuodesta on historiaa ja Halloweenin sekä kiitospäivän jälkeen on aika keskittyä jouluun (JEEEEE). Mitä mahtuikaan viimeisiin kahteen kuukauteen?



Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Katso lisäkuvat   

Exploring USA part 2

1.12.2010 Roosa Lautanen

1/3 vuodesta on historiaa ja Halloweenin sekä kiitospäivän jälkeen on aika keskittyä jouluun (JEEEEE). Mitä mahtuikaan viimeisiin kahteen kuukauteen?

Viime PS:ssä kaipailin ruisleipää. Arvatkaapa mitä? Marraskuun lopulla treffasin sukulaistani New Yorkissa ja toiveeni ruisleivästä oli kuultu: hänellä oli monien muiden Suomen tuliaisten lisäksi matkassa täydellinen, pyöreä ruisleipä. Kuinka se tuoksuikaan hyvälle, ja maistui vähintääkin jumalaiselle! Takana olikin "vaivaiset" neljä kuukautta ilman ruisleipää, voitteko uskoa, neljä kuukautta..

Ruisleivästä takaisin tänne fast foodin luvattuun maahan. Viimeisten kuulumisten jälkeen täällä on vietetty niin nuorimmaisen kuin vanhimmaisenkin syntymäpäiviä, Halloweenia ja kiitospäivää sekä nautittu mm. hellepäivistä (lokakuussa!), pumpkin patchista, opiskeluviikonlopusta, Never Shout Neverin konsertista ja New Yorkista (ja joululauluista, joulun suunnittelusta, pipareista ja saatiinpa toisen suomalaisaupairin kanssa ensimmäiset glögilasillisetkin pari viikkoa sitten, voi kun oli hyvvää). Voin jo näin alkuun sanoa, että ei, Halloween ja kiitospäivä eivät olleet niitä elokuvien överiamerikkalaisia juhlia.. Halloweenina kaupat kyllä täyttyivät halloweenkrääsästä, mutta ainakin tällä alueella talojen koristelut olivat melko hillittyjä. Trick or treating oli kyllä melko mukavaa, mutta sekin on muuttunut muotoon "juostaan talolle, jossa joku on valmiina odottamassa karkkikulhon kanssa, juostaan seuraavalle talolle, jossa joku on odottamassa karkkikulhon kanssa" jne. Anyways, kokonaisuutena oli kuitenkin melko mahtavaa kokea Halloween Amerikassa, varsinkin kun pääsin hostlapsieni mukaan trick or treat-kierrokselle. Maistoin myös ensimmäistä kertaa amerikkalaisten rakastamaa karkkia, pop rocksia, joka on sellaista suussa poksuvaa jauhetta. Vähän niin kuin niissä Dominon kekseissä muutama vuosi sitten! Halloweenviikonloppuna kävin myös muutaman au pair-ystäväni kanssa pumpkin patchilla, mikä oli mielettömän hauskaa! Kiersimme traktorin peräkärryssä istuen Halloween-aiheisen reitin, pit stopilla nautimme kuumaa omenasiideriä ja pretzeleitä sekä poimimme kurpitsoja (kameralle). Ostimme loppujen lopuksi pienet kurpitsat, jotka myöhemmin päivällä kaiversimme! Se se vasta oli hauskaa (eikä edes niin vaikeaa kuin amerikkalaiset antavat ymmärtää).

Hellepäivistäkin tosiaan nautittiin, vielä lokakuun 11. hostlapseni viihtyivät ulkona uikkareissa.. Siitä noin puolentoista viikon päästä lähdin Silver Bayhin, Albanyyn, "opiskelemaan". Ruskan väriloisto oli silloin ainakin Albanyssa kauneimmillaan, joten viikonloppu meni pitkälti luontoa kuvaillessa ja kavereiden kanssa jutellessa, eipä noita au pairien opiskeluviikonloppuja muutenkaan kovin opiskeluksi voi sanoa. Pääsimme kuitenkin kokemaan kummitustalokierroksen, että olimme kyllä siinä suhteessa valinneet hyvän kuukauden Silverille, tuo kierros kun toteutetaan vain lokakuun viikonlopulla. Sen talon lähelle en kyllä enää ikinä astu, ikinä ikinä ikinä. Varsinkin kun me (niin kovin ujot) suomalaiset jouduimme kulkemaan koko letkan ensimmäisinä, mikä tarkoitti, että saimme taatusti ne pahimmat säikyttelyt osaksemme. So unfair.

New Yorkissa olen viihtynyt vähän liiankin hyvin.. Isoa Omenaa ei vain voi kehua tarpeeksi, jos sinne erehtyy nokkansa työntämään, se kyllä imaisee matkaansa. Museum of natural historyssa oli muuten erittäin mielenkiintoinen exhibitti aivoista, tälläisenä tiedeainehörhönä haahuilin siellä parisen tuntia ja kyynärpäätekniilla ryntäsin 5-vuotiaitten edelle kokeilemaan kaikkia superjänniä testejä..

Uskon, että teitä kaikkia kiinnostaa se amerikkalaisten the holiday, kiitospäivä. Meidän kiitospäivä on helppo tiivistää: kokkausta, syöntiä, nukkumista (minun tapauksessani myös joululahjojen paketoimsta). Edes sitä "olen kiitollinen"-kierrosta ei toteutettu, hö! Ei siinä mitään-kyllä se kiitospäivä oli oikein mukava ja meilläkin riitti porukkaa (11 aikuista ja 11 lasta), mutta kun ne elokuvat ovat sekoittaneet pienen pääni.. Mutta pakko kertoa teille, että söimme bataattimuussia vaahtokarkeilla, hieman loksahti suomitytön leuka, kun edellämainitun ruokalajin näki.

Jouluinnostukseni alkoikin virallisesti kiitospäivänä, vaikka jo sitä ennen olin intoillut joulusta vähintään pari viikkoa. Toivotaan, että jouluaaton nurkilla kuullaan taas!