Katso lisäkuvat

Blenheim-pommikoneen matkassa

Suomalaisen pommikonekaluston rungon talvi- ja jatkosodassa muodostivat brittiläiset Blenheimit.

Kuvan omistaa Paavo Alava
Ne olivat lajinsa eliittiä, mutta sodan loppuvuosina jo lähes museokoneita. Siitä huolimatta niillä lennettiin vielä Lapin sodassa, jossa ne kohtasivat saksalaisten tutkalla ohjattua, pilveen ampuvaa ilmatorjuntaa.
”Se oli uusi elämys”, radisti Viljo Lehtinen kertoo.

Jatkosodan nopeutuneita hävittäjiä vastaan oli ainoana pakokeinona välitön ”pintaan meno”. Pihka tuoksui nenään ja puiden latvuksia roikkui joskus siivissä, kun ohjaaja käytti maastoa hyväksi. Moraalista tukea antoi koneen nimi, joka muistutti Mannerheimia. Tuttavallisesti konetta kutsuttiin ”Pelti-Heikiksi”.

Blenheimin pommikuorma oli vaatimaton varsinkin huonoilta kentiltä noustessa, mutta sitä merkittävämpi oli koneen rooli ilmakuvauksissa. ”Esikunnat kovasti tykkäsi kuvista”, ohjaaja Felix Saarno muistelee. ”Tärkeämpiä ne niille oli kuin hävittäjien voitot.” Maailman vanhin ja itse asiassa ainoa sodanaikainen Blenheim-pommikone on entisöity Keski-Suomen ilmailumuseoon Tikkakoskelle. Sillä lentämistä muistelevat dokumentissa koneen ohjaajat, tähystäjät ja radisti/konekivääriampujat – ”masiinamiehet”, niin kuin he itseään kutsuvat.

Dokumentti ”Masiinamiehet” esitetään TV1:ssä lauantaina 12.3.2011 kello 13.30. Sen on ohjannut Esa Sironen, alkuideoinut, tuottanut ja kuvannut Raimo Salo ja leikannut Dan Peled.