Kyyjärven verkkolehti | maaliskuu 2011
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Metsänhoitoyhdistyslaki on nykyisellään metsänomistajan edun mukainen

Toisin kuin metsäteollisuus tuoreessa tiedotteessaan linjasi, metsänhoitoyhdistykset ja MTK haluavat yksituumaisesti pitää nykyisen metsänhoitoyhdistyslain perusteet voimassa.


MTK vaatii vähintään 10 %:n puunkäyttövelvoitetta julkiseen rakentamiseenELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOEläinlääkintähuolto

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

METSÄYHTIÖIDEN PUUKAUPPAKARTELLI

28.3.2011 Juha Hakkarainen, Tommi Sivonen /JK

Markkinaoikeuden 3.12.2009 antaman päätöksen mukaan metsäyhtiöt UPM-Kymmene, Stora Enso ja Metsäliitto syyllistyivät valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön vuosina 1997 - 2004. Kilpailuvirasto ja Markkinaoikeus eivät kuitenkaan esittäneet selvitystä kilpailurajoituksesta metsäyhtiöille aiheutuneesta taloudellisesta hyödystä eivätkä myöskään metsänomistajille aiheutuneesta vahingosta.

Puumarkkinatutkimusten mukaan markkinat toimivat osittain epätäydellisesti vuosina 1997-2004

MTK on tuominnut kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusäännösten vastaisen toiminnan raakapuukaupassa ja katsonut menettelyn erittäin vakavaksi kilpailurikkomukseksi. Olemme selvittäneet perusteita vahingonkorvauskanteen nostamiselle ja käytössämme on laskentamalli mahdollisten taloudellisten vahinkojen arviointiin. Jokaisen metsänomistajan kannattaa harkita perusteellisesti omalla kohdallaan vahingonkorvauskanteen menestymisen mahdollisuudet käyttämällä apunaan juridiikan ja taloustieteiden ammattilaisia.

Käytettävissä olevan puumarkkinatutkimuksen ja MTK:n laskelmien mukaan puumarkkinoilla, ja erityisesti kuitupuumarkkinoilla, voidaan todeta olleen epätäydellistä kilpailua vuosina 1997–2004.

Vahingon määrän arviointi vaikeaa

Suomessa ei ole löydettävissä kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskevia  ennakkotapauksia, joten oikeuden ratkaisujen ja juridisesti tulkinnallisten kysymysten ennakointi on hyvin vaikeaa.

Kilpailunrajoituslain mukaan metsänomistajalla on mahdollisuus hakea vahinkoa aiheuttaneelta yritykseltä vahingonkorvauksia käräjäoikeudessa. Oikeutta korvaukseen ei synny kuitenkaan automaattisesti, vaan vahingon aiheutuminen ja sen määrä on pystyttävä näyttämään toteen oikeudessa. Näyttövelvollisuus on vahingon kärsineellä osapuolella. Oikeudenkäyntikaaren mukaan oikeudella on kuitenkin valta arvioida vahingon kohtuullinen määrä, mikäli siitä ei ole saatavissa näyttöä tai se on vain vaikeasti esitettävissä. Tulevat mahdolliset vahingonkorvausoikeudenkäynnit tulevat osoittamaan, soveltavatko tuomioistuimet viimeksi mainittua lainkohtaa.

Suomessa ei ole elinkeinonharjoittajien välisiä riita-asioita koskevaa ryhmäkannemenettelyä. Useiden metsänomistajien kanteiden kumuloiminen (niputtaminen) voi onnistua joidenkin kanneperusteiden osalta samassa käräjäoikeudessa. Puukaupan ajankohta, ostajien puunostotarpeet, metsäteollisuustuotteiden markkinatilanne, kaupan kohteena olleiden puutavaralajien markkinatilanne, myytävien leimikoiden rakenne ja laatu sekä muut kaupan erityispiirteet vaihtelevat kuitenkin tapauskohtaisesti. Myös tietyt muut oikeudelliset kanteen edellytykset, kuten saatavien vanheneminen, tarkastellaan kauppakohtaisesti. Missä määrin käräjäoikeudet käsittelevät useiden metsänomistajien kanteiden perusteita yhteisesti jää nähtäväksi mahdollisissa myöhemmissä oikeusprosesseissa.

Huomattava on, että Kilpailuvirasto tai Markkinaoikeus eivät ottaneet kantaa aiheutuneen vahingon määrään. Näin siitä huolimatta, että kyseisillä viranomaisilla on asiantuntemuksensa avulla mahdollisuus tutkia asiaa hyvinkin laajasti ja mm. asfalttikartellin yhteydessä vahingon määrään kiinnitettiin huomiota.

Jokaisella metsänomistajalla on oikeus ja mahdollisuus harkita korvauskanteen nostamista asiassa. MTK ja metsänomistajien liitot samoin kuin metsänhoitoyhdistykset tarjoavat neuvontaa ja apuaan jäsenistölleen.

Saatavan vanhentuminen on katkaistava

Kilpailunrajoituslain mukaan vahingonkorvauskanne on nostettava käräjäoikeudessa viiden vuoden kuluessa siitä, kun metsänomistaja on saanut tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingon ilmenemisestä. MTK:n näkemyksen mukaan aikaisin ajankohta, jolloin metsänomistaja on voinut saada tiedon vahingosta, on se hetki, jolloin kilpailuvirasto antoi päätöksensä yksityiskohdat ja perustelut julkisuuteen 21.12.2006. Kilpailunrajoituslaissa ei ole säännöstä, jonka mukaan viiden vuoden kannemääräajan kuluminen voitaisiin katkaista yhtiölle esitettävällä korvausvaatimuksella.

Toisaalta kilpailusääntöjen rikkomiseen perustuvan vahingonkorvaussaatavan yleinen takaraja on 10 vuotta. Tämä vahingonkorvauksen vanhentuminen on katkaistava ennen kuin 10 vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta tai vahinkoon johtaneesta tapahtumasta (Ennen 1.10.1998 syntyneitä saatavia ei koske viiden vuoden kannemääräaika ja vahingonkorvaussaatava vanhenee 10 vuoden kuluessa saatavan syntymisestä). Saatavan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että vahingonkorvaus yksilöidään yhtiölle tehtävän vahingonkorvaus vaatimuksen yhteydessä.

Perusteettoman vahingonkorvausvaatimuksen esittäminen ostajataholle voi aiheuttaa metsänomistajalle oikeudenkäyntikuluvaatimuksen puuta ostaneen yhtiön taholta. Siksi saatavan perusteita kannattaa analysoida ja harkita perusteellisesti. Jäsenten edunvalvonnan kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää tuoda esille se tosiasia, että kartelli-asioiden kaltaiset oikeudenkäynnit ovat erittäin kalliita prosesseja.

Oikeuskirjallisuus ja vireillä oleva asfalttikartellioikeudenkäynti osoittavat, että kartellin arviointiin liittyy monia erittäin vaikeita juridiikkaan sekä vahingon määräytymiseen liittyviä yksityiskohtia, joista oikeus- ja talousoppineilla on usein täysin vastakkaisia tulkintoja. MTK antaa tarvittaessa asiaa koskevaa taloudellista ja juridista neuvontaa jäsenilleen, mutta ei ole riita-asiassa juridinen osapuoli eikä voi ottaa taloudellista vastuuta jäsenistönsä puolesta.

Juha Hakkarainen                                  Tommi Siivonen

Metsäjohtaja                                           Lakimies

Tommi Sivosen jälkikirjoitus

Materiaalia vielä mhy:ten lehtiin toimittamamme artikkelin lisäksi, jotta voitte arvioida vahingon aiheutumista ja sen määrää. En ota siihen kantaa siihen, mikä näkemyksistä on oikea, onko asiassa yhtä oikeaa näkemystä jne. Tärkeää tietysti on, että jos ja kun jäsenmetsänomistajat nostavat kanteita, he saavat asialleen metsänomistajaorganisaation tuen ja rehellisen näkemyksen kanteen menestymiseen liittyvistä asioista. Itse olen lähtenyt siitä, että kerron jäsenille sen näkemyksen, mitä mieltä olen rehellisesti asiassa. Niin tässä kuin muissakin asioissa. Kovasta kritiikistäkin huolimatta.

Oheisen linkin takaa löydätte tuoreessa Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistun Heikki Smolanderin artikkelin puukauppakartellista. Artikkelista ilmenee, miten Metlan tutkija arvioi aiheutunutta vahinkoa ja sen määrää. Esa-Jussi Viitala Metlasta on kirjoitanut hieman toisenlaisesta näkökulmasta asiasta. Ohessa kaksi Viitalan artikkelia.

Asfalttikartelli on osoittanut, että lisäksi yhtiöt ja kunnat riitelevät monista kanteen aineellisoikeudellisista ja prosessuaalisista edellytyksistä. Monikansallisten metsäyhtiöiden kohdalla paukut ovat tietysti kovemmat. Sanon tämän siksi, että metsänomistajat valmistautuisivat hyvin vaikeaan prosessiin, mutta en siksi, että prosessia pitäisi ehdottomasti välttää. Metsänomistaja päättää omalla kohdallaan.

Tomppa

http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff11/ff111071.pdf
 
 
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff11/ff111073.pdf

http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff10/ff104399.pdf