Kyyjärven verkkolehti | huhtikuu 2011
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn EnglishBlogit

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Kunnanhallituksesta 4.4.2011

7.4.2011 Eino Nissinen

Kunnanhallitus istui jälleen pitkän illan tärkeiden asioiden parissa.

 

Kunnan kulttuuritoimi ja Mediamyllärit ovat hakeneet avustusta ensi kesänä Kyyjärvi-viikolle sijoittuvaan NopolaNews Doc 2011 –tapahtumaan. Sivistyslautakunta osallistuu tapahtuman rahoitukseen 1500 eurolla ja esitti kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus myöntäisi 1500 euron avustuksen. Tapahtumaan on haettu rahoitusta myös muun muassa Keski-Suomen liitolta. Kunnanhallitus myönsi tapahtumalle esitetyn avustuksen ja katsoi tapahtuman olevan osaltaan edistämässä kunnan elinkeinoelämää ja kuntamarkkinointia. Avustus katetaan elinkeinotoimen määrärahasta.

 

Kunnanhallitus valitsi yhtiökokousedustajat konserniyhtiöiden yhtiökokouksiin ja antoi heille ohjeet. Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy:n hallitukseen valitaan Maija Uusisalo (varalle Johanna Humalajoki), Jari Lautanen (Rauno Paananen) ja Pirkko Kotanen (Jouni Saukko). Kyyjärven Paletti Oy:n hallitukseen valitaan kunnan edustajiksi Hannu Kainu ja Maija Uusisalo. Yhden hallituksen jäsenen nimeää Keskimaa osuuskunta. Kiinteisö Oy Kyyjärven Liikekeskuksen hallitukseen valitaan kunnan edustajiksi Jari Lautanen ja Tuula Härkönen.

 

Kunnanhallitus hyväksyi kunnan perehdyttämisoppaan ja vahvistaa siinä esitetyt henkilöstöä koskevat toimintamallit ja –periaatteet. Oppaan tarkoituksena on paitsi antaa uudelle työntekijälle kattava opastus toimintamalleihin, myös toimia kirjauksena kunnan työpaikoilla noudatettavista toimintatavoista ja käytännöistä, jotka täydentävät lakien, asetusten, työehtosopimusten ja muiden normien ohjeistusta.

 

Kokouksen tärkeimpänä asiana allekirjoitettiin vuoden 2010 tilinpäätös ja lähetettiin se tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Tilinpäätös osoittaa tulosta noin 39 000 euroa ja on noin 200 000 euroa parempi kuin vuoden aikana muutettu talousarvio, vaikkakin noin 50 000 euroa heikompi kuin alkuperäinen. Kunnan vuosikate ylitti edelleen selkeästi poistot (138 %), minkä on yleisesti katsottu kriteeriksi sille, että kunnan tulorahoitus olisi riittävää. Investoinnit ovat kuitenkin jo useana vuonna ylittäneet selkeästi poistojen tason, mikä heikentää mittarin luotettavuutta pitkällä aikavälillä.

 

Kunnan käyttötalouden menot olivat noin 300 000 euroa pienemmät kuin talousarviossa arvioitiin, nousua edellisvuodesta oli 2,6 prosenttia. Suurella huutomerkillä tulee panna merkille verotulojen aleneminen edellisvuodesta yli 300 000 eurolla. Tässä näkynee konkreettisimmillaan kansainvälisen ja kotimaisen taantuman vaikutukset kuntatalouteemme.

 

Kunnan tilanne on pääsääntöisesti hyvä ja tulevaisuuteen voi katsoa luottavasti. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan jäädä odottelemaan toimettomana, sillä tulevaisuus rakennetaan tämän päivän teoilla.

--------------------------

 

Seiväsahon lämpölaitoksen polttoaineen ja ylläpidon hankinta on herättänyt keskustelua runsaasti niin luottamushenkilöiden kuin kuntalaistenkin parissa. Uutena kunnanjohtajana ja kesken prosessiin mukaan hypänneenä olen joutunut tarkastelemaan asiaa monelta kantilta ja kuullut asiasta monia toisistaan paljon poikkeavia näkemyksiä ja mielipiteitä. Kaiken sen tiedon ja näkemysten pohjalta olen etsinyt ratkaisua, jonka voin esittää kantanani kunnanhallitukselle. Lähtökohtana pohdinnalle ja esitykselle on ollut se, miten parhaiten voidaan turvata kunnan ja kuntalaisten etu pitkällä tähtäimellä.

 

Kahden epäonnistuneen kilpailutuskierroksen jälkeen olimme tilanteessa, jossa keskustelimme eri toimintavaihtoehdoista; kunta ostaa puun, haketuksen ja kuljetuksen sekä hoitaa laitoksen itse; kunta ostaa polttoaineen valmiina ja hoitaa laitoksen itse sekä; kunta ostaa polttoaineen ja laitoksen hoidon yhtenä kokonaisuutena.

 

Omassa esityksessäni lähdin siitä, että meillä on oltava toimintamalli, jonka mukaan voimme toimia pidemmän aikaa ja jossa voidaan huolehtia laitoksen toimintavarmuudesta ja hallita kunnalle koituvia riskejä, niin hintariskiä kuin laitoksen toimivuuteen liittyviä riskejä. Tämän vuoksi hylkäsimme vaihtoehdon, jossa kunta olisi ostanut erikseen puun, haketuksen ja kuljetuksen ja hoitanut laitosta itse. Tällöin laatuun liittyvät riskit toimitusketjun keskeisessä vaiheessa, tien varresta lämpölaitokselle, olisi tullut juuri kunnan kannettavaksi.

 

Lämpölaitoksen polttoaineen ja ylläpidon hankkiminen yhtenä kokonaisuutena yhdeltä toimijalta tuo mukanaan toimittajan intressin huolehtia toimitusketjun kokonaisvaltaisesta toimivuudesta. Ostettaessa polttoaine erikseen itse hoidettavalle laitokselle, polttoaineen myyjällä ei ole intressiä varmistaa laitoksen toimintavarmuutta huolehtimalla polttoaineen laadusta. Kun polttoaineen toimittajana on sama taho, joka ylläpitää laitosta, on toimittajan intressissä huolehtia hakkeen laadusta. Hänelle maksetaan vain tuotetusta energiamäärästä, jolloin huonolaatuisen polttoaineen toimittaminen näkyy toimittajan omassa tilipussissa.

 

Pitkälle tähtäävää toiminnan kokonaisratkaisua ei ole kannattavaa tehdä perustuen pelkästään jonkin osakokonaisuuden, tässä tapauksessa hakkeen hinnan edullisuuteen. Etenkin, jos on nähtävissä, ettei hinnan tämän hetken edullisuus voine olla pysyvää. Realistinen arvio lienee, ettei haketta ole pitkällä tähtäimellä saatavissa alle keskimääräisten tuotantokustannusten. Tämän vuoksi ratkaisua, jonka johdosta kunnan tulisi rakentaa oma laitoksen ylläpito-organisaatio ja ottaa kantaakseen siihen liittyvät toiminnalliset ja taloudelliset riskit, ei voi tehdä ainoastaan polttoaineen hinnan perusteella.

 

Kunnanhallitus päätyi ratkaisuun, jossa Seiväsahon lämpölaitoksen polttoaine ja ylläpito ostetaan nykyisen mallin mukaisesti Kyyjärven Energiaosuuskunnalta hintaan 32 euroa/Mwh. Hinta noudattaa vastaavien laitosten keskimääräistä hintatasoa. Sopimus tuodaan vielä erikseen hallituksen hyväksyttäväksi. Tarkoituksena on, että laitoksessa ryhdytään polttamaan myös kunnan omasta metsästä tulevaa puuta. Lainmuutos kun mahdollistaa, että myös kunnat voivat jatkossa saada vastaavia tukia kuin yksityiset metsänomistajat.