Kyyjärven verkkolehti | kesäkuu 2011
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Pouta

Runo on Annikki Kujalan kirjasta Sitä se on, sinisilmä



Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

 

Pouta

7.6.2011 Anu Mäkelä/Mediamyllärit

Runo on Annikki Kujalan kirjasta Sitä se on, sinisilmä

Näitä päiviä! Taivaan kupu kaartuu korkeana,
lakipisteessä leivosen liverrys. Ilma väreilee
ja hehkuu.

Tunnelma on melkein kuin lapsuuden kaukaisina
kesinä. Muistojen seula on karistanut pois sade-
päivät ja kylmät tuulet. Jäljelle aivojen talle-
lokeroihin jäi polttava hiekka paljaitten jal-
kojen alla ja kotijärven tumma vesi, missä päi-
väkaudetpulikoitiin.

Jotakin puuttuu. Ei pesi pääskynen räystääni
alla. Kotipihan yli ne sinkoilivat sukkuloina.
Minne katosivat perhoset? Yhä harvemmin voi nii-
den värikästä lepattelua seurata.

Monta ilonaihetta löytyy nykykesistäkin, aina-
kin tällaisista poutaisista. Vielä kuohuvat ojien
pientareet kukkaa- keltaista, valkoista, sinistä
-kenellä vain on silmää ja aikaa katsoa. Auton
ikkunasta ei ehdi nähdä. Vielä maistuvat mansikat,
erityisesti ne ensimmäiset, torilta ostetut.
Maistuu kahvikupponen pihalla, puutarhapöydän
ääressä.

Kaikki aistit saavat osansa: tuoksuvat
angervot, ruusut, rypsipellot ja pioninkukat,
upeat. Vain muutaman raatsin taittaa olohuoneen
pöydälle maljakkoon. Tuntoaisti -se talvella
melkein turtunut - nauttii lämmöstä, tuulenvi-
ristä, auringosta. Ja erityisesti viileästä
järvivedestä.

Allekirjoittaneen paras kesänautinto ja stre-
silääke on uida, kellua vedenpinnalla. Melkein
nukahtaa. Pieni aallonviri alla, aurigon kilo
yläpuolella. Aleksis kiven mukaan: kaukana kavala
maailma.