Kyyjärven metsänhoitoyhdistys 60 vuotta

Kuudenkymmenen vuoden aikana Kyyjärven metsät ovat kasvaneet soista ja hakkuumahdollisuudet ovat kasvaneet merkittävästi. Metsänomistajakunta on myös muuttunut merkittävästi. Metsänomistajien keski-ikä on noussut noin 60 vuoteen ja iso osa metsänomistajista asuu muualla, kuin Kyyjärvellä. Metsänhoitoyhdistys on itsenäisenä pyrkinyt pysymään muutoksessa mukana.

Helmikuun 14. päivänä 1951 pidettiin Kyyjärven
metsänhoitoyhdistyksen perustamiskokous Rinta- Kokossa. Läsnä olivat 10
kyyjärvistä metsänomistajaa ja metsänhoitaja Aromaa metsänhoitolautakunnasta.
”Metsänhoitaja Aromaan selostettua 17.11.1950 annettua MHY-lakia ja sen
tarjoamia mahdollisuuksia metsänhoitoyhdistyksen toiminnalle, päätettiin
perustaa sanotun lain mukainen yhdistys, jonka nimeksi määrättiin Kyyjärven
metsänhoitoyhdistys. Yhdistyksen säännöiksi hyväksyttiin yksimielisesti
Keskusmetsäseura Tapion suunnittelemat mallisäännöt”.

Yhdistyksen ensimmäiseen hallitukseen valittiin
varsinaisiksi jäseniksi J.V. Kainu, Johannes Löytönen, Valde Aksela, Leo
Jukkala, Toivo Lehtola ja Toivo Uusisalo. Varajäseniksi valittiin Otto Pölkki,
Varma Saramäki ja Vihtori Huumarkangas.

Heti seuraavassa hallituksen kokouksessa maaliskuussa
yhdistyksen ensimmäiseksi ja pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin Leo
Jukkala, valmisteltiin yhdistyksen rekisteröitymistä ja päätettiin laittaa
metsätalousneuvojan paikka auki. 7 hakijaa ympäri Suomea olikin kiinnostunut
paikasta ja toukokuussa hallitus valitsi ehdokkaista Sysmäläisen hakijan, joka
sittemmin osoittautui liian kalliiksi. Hallitus päätti varmuuden vuoksi jäädä
odottamaan uusia hakijoita.

Keski-Suomen metsänhoitolautakunta suositteli yhdistyksen
neuvojaksi Matti Järvistä Karstulasta. Hallitus päätti syyskuussa
yksimielisesti valita Järvisen, mikäli palkkaus on ohjepalkan mukainen ja hän
muuttaisi Kyyjärven kuntaan vakinaiseksi asukkaaksi. Järvinen suostui ehtoihin
ja hänet majoitettiin Johannes Löytösen taloon.

Joulukuussa 1951 pidettiin Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksen
ensimmäinen syyskokous. Läsnä oli 8 yhdistyksen jäsentä, sekä metsänhoitaja
Aromaa ja metsäteknikko Saarikoski metsänhoitolautakunnasta. Keski-Suomen
metsänhoitoyhdistysten liittoa edusti metsänhoitaja Hassi. Kokouksessa
vahvistettiin seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Toiminta
päätettiin aloittaa heti vuoden 1952 alusta. Menoista suurimman osan vei
neuvojan palkka 504 000 mk. Lisäksi kuluina olivat lapsilisät sekä
kansaneläkemaksut sekä toimistokulut.

Tuloja tuli 70 000 mk:n valtionavusta,
metsänmyyntivälityksestä ja toimituspalkkioista. Leimauspäivä maksoi 1500 mk
jäseniltä ja 2000 mk yhdistykseen kuulumattomilta metsänomistajilta.
Puutavarayhtiöille tehdystä työstä taksa oli 2200 mk päivältä.

Metsänhoitomaksun suuruudeksi määrättiin 6 % metsän
puhtaasta tuotosta. Lisäksi päätettiin liittyä Keski-Suomen
metsänhoitoyhdistysten liittoon.

Yhdistyksen ensimmäisiä työkaluja olivat 2 turvaruiskua, 5
palosankoa, 3 kuokkaa ja 3 vesuria. Vuoden 1952 syyskokouksessa keskusteltiin
jo omien toimitilojen hankkimisesta.

Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksen hallitus myönsi neuvoja
Järviselle eron hänen pyynnöstään vuoden 1953 alusta. Uudeksi neuvojaksi
valittiin 1.4.1953 alkaen Aimo Sorsanen Kyyjärveltä. Paikka oli hakenut 11
henkilöä. Palkkana oli Tapion, eli Normin mukainen palkka ja kyytirahana
polkupyörälle määrätty taksa. Hallituksen päätöksen mukaan uuden neuvojan olisi
sijoituttava asumaan mahdollisimman keskelle pitäjää ja puhelin olisi
välttämätön.

Kevätkokouksessa 1953 hyväksyttiin yhdistyksen ensimmäinen
toimintakertomus ja myönnettiin tilivelvollisille tili- ja vastuuvapaus.
Maksamattomiin toimituspalkkoihin kiinnitettiin huomiota ja vaadittiin niitä
uloshakuun, jos maksua ei pian suoritettaisi.

Vuodeksi 1954 metsänhoitomaksua pudotettiin 2 %:iin. Samalla
toimitusmaksuja myös alennettiin. Seuraavaksi vuodeksi hallitus suunnitteli
toisen neuvojan palkkaamista ja sen takia metsänhoitomaksun korotusta 3 %:iin,
mutta syyskokous hylkäsi esityksen. Myös toimitusmaksujen korotuksia ei
hyväksytty.

Kevättalvella 1955 hallitus päätti tilata Hankkijalta
moottorisahan esittely- ja työnäytöksen työkalujen kunnostuskurssin yhteyteen.
Lisäksi harkittiin laikkurin hankintaa tehostamaan maanmuokkausta.
Luovutusmittoja varten hankittiin omat mittasakset ja metsänhoitoyhdistys
päätti antaa siemenavustusta metsänhoitomaksua maksaville edustajille 10 %
siementen  ja 6 % taimien hinnasta.

Kouluissa aloitettiin metsäopetus ja leimauskilpailuja sekä
tupailtoja järjestettiin, jotta oppia metsänhoidosta saatiin tehokkaasti
levitettyä. Jäsenhankintaa tehostettiin.

1956 annettiin taimien kasvatus kerholaisten tehtäväksi.
Metsänhoitoyhdistys tuki toimintaa rahallisesti ja markkinoi kasvatetut
taimet.  Osuuskassa alkoi hoitaa
yhdistyksen rahastoa ja päätettiin ottaa yhdistykselle vastuuvakuutus.

1958 hallitus suunnitteli oman toimitalon rakentamista,
mutta yleinen kokous tyrmäsi hankkeen. Vuoden syyskokouksessa kuultiin
metsänhoitaja Virkkusen esitys Äänekosken puunjalostustehtaan laajentamisesta,
joka aiheutti keskustelua.

Toimintasuunnitelmassa vuodelle 1961 kiinnitettiin erityistä
huomiota soiden ojituksiin ja vajaatuottoisten metsien kunnostamisiin.
Metsänhoitomaksu nostettiin 3 %:iin. Lisäksi vedottiin Pohjanmaan Puu
osakeyhtiöön, että se käyttäisi puun autokuljetuksiin kyyjärvisiä autoilijoita.
Syyskokouksessa 1961 keskusteltiin sulanmaan aikana suoritettavista leimauksista
ja koneellisesta ojituksesta.

1965 katsoi yhdistyksen hallitus hintasuositusjärjestelmän
tarpeelliseksi, mutta toivoi, että myös koivupaperipuu sisällytettäisiin
suosituksen piiriin ja että sopimuskauden jälkeen olisi lyhyt sopimukseton
kausi. Sopimushintoihin tosin vaadittiin korotuksia.

Vuodeksi 1966 laskettiin metsänhoitomaksua 2,5 %:iin.
Myyntileimaus maksoi 12 mk päivältä.

Kolmen kunnan metsätaitokilpailut päätettiin aloittaa 1967
yhdessä Karstulan ja Saarijärven kanssa.

1969 yhdistys merkitsi 3 kpl 3000 mk:n arvoista Kyyjärven
Puuteollisuus Oy:n osaketta. Yhdistykseen päätettiin palkata väliaikaiseksi
työnjohtajaksi Eero Korpeinen. Sahapuun hintasuositus kaihersi hallituksen
mieltä ja asiasta annettiin palautetta Keski-Suomen metsänhoitoyhdistysten
liitolle.

Eero Korpeisen siirryttyä pois yhdistyksen palveluksesta
päätettiin palkata työnjohtajaksi Veikko Lähdemäki Kyyjärveltä. Sahapuun
hintasuositus Kyyjärven osalta aiheutti keskustelua hallituksessa, eikä sitä
voitu hyväksyä.

1971 yhdistys täytti 20 vuotta ja juhli sitä Summasaaressa.

Vuoden 1974 metsänhoitomaksu nousi 4,3 %:iin. Vuoden 1975
syyskokouksessa päätettiin, että tulevaisuudessa taimikonhoitotyöt tehtäisiin
pääasiassa raivaussahalla.

1976 hallitus antoi neuvoja Sorsaselle valtuudet käyttää
yhdistyksen puolesta Yksityismetsälain 2§:n mukaisia vakuustalletuksia
talletusehtojen mukaisesti. Kevätkokouksessa todettiin edellisen vuoden
taimikonhoitotulos erinomaiseksi. Metsänhoitoyhdistysten liiton
toiminnanjohtaja Kosonen antoi kehuja hyvästä ajankäytön suunnittelusta. Huonon
suhdanteen vuoksi oli työpäiviä siirretty leimauksesta hoitotöihin.

Vuonna 1977 hallitus keskusteli puutavarayhtiöiden tekemistä
metsänhoitosopimuksista metsänomistajille. Hallitus keskusteli metsänhoitoyhdistystoiminnan
kehittämisestä ja totesi, ettei vielä voida ajatella yhdistyksien yhdistymistä.
Toimistosihteerin palkkaamisessa päätettiin tehdä yhteistyötä Osuuspankin
kanssa.

Yhdistyksen hallitus antoi lausunnon koskien suunniteltua
Suvi-kaava. Yksityisten maanomistajien mailla olevia kaavamerkintöjä
yhdistyksen hallitus vastusti jyrkästi, koska jo lievemmätkin
suojelutoimenpiteet häiritsevät ja rajoittavat metsän käyttöä. Erikoisesti on
huomattava Oikarinharju, joka on iso yhtenäinen ja hyvä metsätalousalue ja
yhdistyksen hallitus katsoi, että kyseinen alue olisi poistettava
Suvi-kaavasta. Mikäli kaavasta kuitenkin tulee metsänkäytölle rajoituksia, on
metsänomistajille suoritettava haitoista täysi korvaus.

Kevätkokouksessa 1978 oltiin huolissaan puutavarayhtiöiden
ostohaluttomuudesta. Syyskokouksessa 1979 kiinnitettiin huomiota metsätyövoiman
riittävyyteen ja keskusteltiin yhdistyksen toimitalohankkeesta.

Keväällä 1980 hallituksen puheenjohtaja Leo Jukkala selosti
metsänhoitoyhdistyksen hakkeentoimituksesta Virtain kunnan lämpölaitokselle.
Lisäksi keskusteltiin polttopuuhakkurin hankinnasta yhdistykselle. Tapio
Lintulahti ilmoitti, että Kyyjärven kunta rakentaa mahdollisesti haketta
käyttävän lämpölaitoksen. Kunnan kanssa tehtiin asunto-osakeyhtiösopimus
toimisto- ja asunto-osakkeesta.

Keväällä 1981 puukauppatilanne oli erittäin hyvä, samoin
kuin toimihenkilöiden työtilanne. Kevätkokouksessa käsiteltiin energiapuuasiaa,
lannoituksen rahoitusta ja lannoituksen mahdollista vaikutusta metsämaan
veroluokitukseen normaalien kevätkokousasioiden lisäksi. Syksyllä hallitus
päätti laittaa pitäjälehti ”Kyvykkääseen” leimauskehotuksen metsänomistajille.

Syksyllä 1982 hallitus päätti, että leimikoihin
suunniteltaisiin ajourat ja varsinainen leimaustyö ensiharvennuksissa
jätettäisiin metsurien ja maanomistajien tehtäväksi. Ulosoton suunnittelusta
perittäisiin 1,35 mk motilta. Leimikoihin tehdään mallileimaus ja leimikot
merkitään tilakortteihin.

Vuonna 1984 kehotettiin metsänomistajia aukaisemaan
tilojensa rajoja. Hallinto kävi opiskelemassa tulosjohtamisen saloja
Helsingissä. Puolet vuoden metsänviljelymateriaalista on saatu omasta
pitäjästä. Puukauppa kävi hyvin ja kaikilla puutavaralajeilla oli kysyntää.

Vuonna 1986 puumarkkinat olivat hiljaisia mutta metsänviljelyä
oli tehty paljon. Pitkän päivätyön yhdistyksen neuvojana tehnyt Aimo Sorsanen
oli jäämässä ansaitulle eläkkeelle ja avoimeksi julistettuun toimeen oli 7
hakijaa. Uudeksi neuvojaksi valittiin Lassi Koikkalainen Enonkoskelta. Neuvojan
tehtävänimikkeeksi määrättiin ”Toiminnanjohtaja”.

Vuoden 1988 kevätkokouksessa todettiin kantohintojen
nousseen kilpailutilanteen vuoksi sopimushintoja korkeammiksi. Syyskokouksessa
harkittiin metsänhoitotöiden teettämistä urakalla, koska aikapalkan katsottiin
nostavan kustannuksia liikaa. Yhdistykselle päätettiin hankkia ATK-laitteisto.
Syksyllä 1989 päätettiin palkata Annevi Backlund toimistotyöhön.

Syksyllä 1991 annettiin toimihenkilöille 1-2 kuukauden
lomautusvaroitus yhdistyksen heikkenevien talousnäkymien takia. Lomautus
muutettiin sitten 3 kuukauden nelipäiväiseksi viikoksi. Metsänhoitomaksuksi
päätettiin ehdottaa 5,8 %:a, koska verokuutiometrin hinta oli laskenut 85
markkaan. Ehdotus hyväksyttiin. Samalla keskusteltiin yhdistystoiminnan
tulevaisuuden näkymistä. Uhkana nähtiin metsänhoitomaksun poistuminen.
Vahvuudeksi katsottiin teollisuuden organisaatioiden karsiminen, mikä antaa
yhdistyksille mahdollisesti uusia mahdollisuuksia puukaupan piirissä.

Vuonna 1992 neuvoteltiin fuusiosta Karstulassa, mutta
katsottiin, ettei tarvetta yhdistymiseen ollut. Verotuksen muutoksen vuoksi
päätettiin hankkia verovertailu-ohjelma, jotta metsänomistajat osaisivat valita
oikean verovaihtoehdon; eli siirtyä myyntiveroon heti tai 13 vuoden
siirtymäajan kautta.

Vuonna 1994 hankittiin metsätaloussuunnitelma-ohjelmisto ja
liityttiin arvonlisäverovelvollisiksi. Talous koheni ja työtä oli riittävästi.
Puun hintoihin saatiin 1995 reilun 10 %:n korotus. Veikko Lähdemäki jäi
eläkkeelle 25 vuoden yhtäjaksoisen työrupeaman jälkeen. Martti Honkonen toimi
työnjohtajana kesäajan. Yhdistys muisti syyskokouksessa metsätaitoilun
SM-kisoissa menestyneitä metsänomistajia.

Alkuvuodesta 1998 puunkorjuu oli erittäin vilkasta.
Palveluksessa oli viisi metsuria ja kaksi monitoimikonetta. Vuoden lopulla palkattiin
toimistonhoitajaksi Helmi Kotanen.

1999 liityttiin Keski-Suomen metsien sertifiointiin.
Kyyjärven metsät auditoitiin syksyllä 1999, eikä poikkeamia ollut.

Vuonna 2000 valittiin yhdistykselle ensimmäinen valtuusto.
Koska ehdokkaita oli vain 15, heidät valittiin valtuustoon ilman vaaleja.
Toiminnanjohtaja Koikkalainen lomautettiin neljäksi kuukaudeksi toiminnallisten
ja taloudellisten syiden takia. Kuntaan rakennettiin uusi kaukolämpökeskus,
jota laajennettiin seuraavana vuonna.

2001 metsänomistajat retkeilivät Myllyahon sahalla aiheena
tehdasmittaus. Kyyjärven mhy:n joukkue voitti metsänomistajien metsätaitoilun
Suomen mestaruuden 2002.

Huhtikuun alussa 2004 hallitus purki toiminnanjohtajan
työsuhteen yhteisymmärryksessä Koikkalaisen kanssa. Toiminnanjohtajan paikka
laitettiin hakuun ja neljän haastatellun joukosta toimeen valittiin Jukka
Kainulainen Kannonkoskelta.

Syksyllä 2004 puukauppa oli vilkasta. Lisäksi järjestettiin
valtuustovaalit, jotka järjestettiin ensimmäisen kerran kirjevaalina Kyyjärvellä.
Äänestysaktiivisuus oli Keski-Suomen korkein 61,8%.

Vuosi 2005 oli viimeinen vuosi siirtymäajan valinneille
pinta-alaverovelvollisille hyödyntää verotuksellisia etuja ja puukauppa kävikin
vilkkaasti huolimatta paperialan erimielisyyksistä. Hintataso laski etenkin
mäntytukilla.

Yhdistys sai valmiiksi Kyyjärven kunnan tilaaman hankkeen: HARVENNUSMETSIEN
HAKKUUTÄHTEEN TALTEENOTTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN. Loppuraportin mukaan
Energiapuun riittävyys nykykäytöllä Kyyjärvellä on energianeuvoja Veli-Pekka
Kauppisen tekemän selvityksen mukaan kunnossa. Korjuumenetelmistä soveltuvin on
ainespuunhakkuun yhteydessä tehtävä energiapuun korjuu.

Tehtäväkentän laajentuessa palkattiin Jari Kantonen
Kyyjärveltä oppisopimuksella metsätyönjohtajaksi. Hänen päätehtävänsä olivat
korjuupalvelun ja metsänhoitotöiden työnjohto.

Pystykauppa jatkui hyvänä vuonna 2006, johtuen
sahateollisuuden nousukaudesta. Puunmyyntisuunnitelmia tehtiin ennätykselliset
92 000 m3 ja valtakirjakauppoja 62 000 m3. Korjuupalvelu taas jäi selkeästi
tavoitteesta, johtuen yrittäjien terveys- ja kalusto-ongelmista. Vuonna 2006
toimistonhoitaja Kotanen kouluttautui isännöijäksi, toiminnanjohtaja
Kainulainen suoritti LKV-tutkinnon ja työnjohtaja Kantonen
luonnonhoitokoulutuksen. Kesällä juhlittiin yhdistyksen 55-vuotista taivalta. Hyvistä
toiminnallisista tuloksista huolimatta vuoden tulos jäi 17000 € tappiolliseksi.

Vuosi 2007 oli erinomainen puukauppavuosi. Ennätykselliset
havutukkien hinnat siivittivät puukaupan ennätykselliseen 89000 m3:iin. Mäntytukki
saavutti 80 €:n ennätyksellisen kantohinnan. Myös kuitupuun hinta nousi
merkittävästi ja auttoi korjuupalvelua edellisvuotta parempaan tulokseen.

Vuoden 2007 lopulla Kyyjärven metsänhoitoyhdistys aloitti
kiinteistönvälitystoiminnan LKV Järvi-Suomen Metsätilat Oy:n kautta. Uudella
järjestelyllä saatiin käyttöön tehokkaampi markkinointikanava ja tuki
välitystoiminnan kehittämiseen.

Liiton sukupolvenvaihdos-projekti jatkui ja toimihenkilöt
ottivat yhteyttä metsänomistajiin Mhy-100 vuotta kampanjan tiimoilta.
Kunnostusojitushankkeiden suunnittelu alkoi tehokkaammin työnjohtaja Kantosen
kouluttauduttua tehtävään. Yhdistyksen talous oli selkeästi voitollinen.

Vuoden 2008 puukauppaa värittivät keskustelut teollisuuden
puupulasta ja siitä seuranneista valtion verohuojennustoimista
metsänomistajille. Kuitupuiden hankintahinnat nousivat noin 5 €/m3, mutta
tukkien hinnat laskivat merkittävästi. Puukaupan volyymi laski huippuvuosista
normaalille tasolle.

Vuonna 2008 välitettiin 10 tilaa LKV-toiminnan kautta.
Korjuupalvelu onnistui myös hyvin, ja onnistuimme välittämään 15000 m3 metsänomistajien
puita teollisuuden käyttöön. Kunnostusojitus alkoi tuottaa tulosta myös
metsänhoitoyhdistykselle ja talous säilyi voitollisena.

Maailmanlaajuinen taloustaantuma romahdutti myös puukaupan
vuonna 2009. Teollisuuden ostomäärä oli vain noin 27000 m3. Paikallisesti
metsänhoitoyhdistys onnistui paikkaamaan puukauppavolyymin laskua lisäämällä
energiapuun korjuuta. Uutena kohteena Kyyjärvellä aloitti Betset Oy:n
hakelämpölaitos, joka käyttää haketta noin 3500 m3 vuosittain.

Toiminnanjohtaja Kainulainen oli kesällä 5 kuukautta
vuorotteluvapaalla. Sen aikaa häntä tuurasi Marko Maukonen. Toiminnallisesti
metsänhoitoyhdistys jäi tavoitteista, mutta talous säilyi hyvänä.

Vuosi 2010 alkoi puukaupan osalta mollivoittoisesti, mutta
piristyi loppu vuonna hyvälle tasolle, kun syvä maailmanlaajuinen
taloustaantuma alkoi hellittää. Puukaupan osalta vuosi oli kokonaisuudessaan
keskimääräinen ja puun hinta nousi hyvälle tasolle. Sellun hyvä markkina ei
kuitenkaan ennättänyt vuoden mittaan siirtyä kuitupuiden hintaan.

Kyyjärven kunta aloitti kaukolämmöntuotantonsa
kilpailuttamisen ja erinäisten vaiheitten jälkeen toiminta jatkuu pitkälti
aiemman käytännön mukaan. Pitkä sopimukseton tila aiheutti kuitenkin
epätietoisuutta ja energiapuunkorjuumäärät pienenivät merkittävästi, tehden
seuraavan lämmityskauden raaka-ainehuollon haasteellisesksi.

Vuonna 2010 metsänhoitoyhdistyksen toimintaa väritti myös
osallistuminen MTK:n ja AgriCordin Etiopia-projektiin. Toiminnanjohtaja
Kainulainen oli vajaan kuukauden Amharan osavaltiossa suunnittelemassa hanketta
paikallisten puunkasvattajien edunvalvontaa. Kesällä Kainulainen oli 5
kuukautta vuorotteluvapaalla ja metsäharjoittelija Hanna Kangasaho oli apuna
työnjohtotehtävissä. Haasteellisen vuoden jälkeen yhdistyksen talous oli saman
verran tappiollinen, kuin edellisenä vuonna oli onnistuttu tekemään voittoa.

Vuonna 2010 työajasta melkoinen aika toiminnanjohtajalta ja
hallinnolta kului Pohjoisessa Keski-Suomessa virinneessä metsänhoitoyhdistysten
yhdistymishankkeessa. Hanke liittyi laajempaan keskusteluun
metsänhoitoyhdistysten asemasta ja oikeutuksesta sekä tulevaisuuden haasteista.
Yhdistyksen valtuusto päätti yksimielisesti ylimääräisessä kokouksessaan, että
Kyyjärven metsänhoitoyhdistys jatkaa itsenäisenä ja pyrkii sopeutumaan
muuttuvaan maailmaan Kyyjärven metsänomistajien edunvalvontaa hoitaen.

Vuoden 2010 lopussa päättyi metsänhoitoyhdistyksen pitkäaikaisen
puheenjohtajan Tapio Niskalan 16 vuotta kestänyt kausi yhdistyksen johdossa.
Uutena puheenjohtajana vuoden 2011 alussa aloitti Reijo Ruuska.

Kaiken kaikkiaan Kyyjärven metsänhoitoyhdistys on ollut
kehittämässä metsätaloutta ja ajanut metsänomistajiensa etuja merkittävästi.
Entisistä vähäpuustoisista soista on tullut tuottavia metsätalousmaita, jotka
tuovat tuloa vielä jälkipolvillekin.

Metsänomistajarakenne on muuttunut perheviljelijä perheistä
ikääntyviin metsänomistajiin, joista melkoinen osa on muuttanut muualle. Se on
suuri haaste metsäneuvonnalle, mutta metsänhoitoyhdistyksellä on vahvuutenaan
pitkäaikainen asiantuntemus kyyjärvisistä metsänomistajista ja metsistä.
Yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa voimme jatkaa menestyksekästä metsätaloutta
tulevaisuudessakin.