METSÄ- JA ENERGIATALOUDEN HIILINIELUT MUKAAN PÄÄSTÖKAUPPAAN

Kun hiilidioksidia tupruttaa ilmakehään kivihiilivoimala, se on hiilidioksidin lähde. Päästöjen virtaa mitataan tonneina hiilidioksidia vuodessa. Seuranta perustuu voimalan päästökirjanpitoon.

Nykyinen ilmastopolitiikka on keskittynyt päästöjen rajoittamiseen. Tulokset ovat perin kehnot, sillä ilmakehän hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Vuodesta 1958 lähtien tehdyissä tarkoissa mittauksissa nousua on 24 prosenttia. Nousu on hivenen kiihtyvää.

Kun ilmakehän hiilidioksidia sitoo metsäpalsta, se on hiilidioksidin nielu. Kasvavat puut saavat aikaan hiilidioksidin nieluvirran. Se on vastakkaissuuntainen päästöjen kanssa.

Puihin tulevan hiilidioksidin nieluvirran suora mittaaminen on vaikeaa. Se on kiistatta onnistunut vain tiedeasemilla kuten Helsingin yliopiston Hyytiälässä tai Värriössä.
 
Lisätuloja hoidetusta metsästä
 
Metsän osalta hiilen nieluvirran voi mitata myös epäsuorasti, erotusmenetelmällä. Lasketaan puusto vuonna yksi ja määritetään hiilen määrä. Toistetaan laskenta vuonna kaksi. Kun tulokset vähennetään toisistaan, saadaan nieluvirta. Se todetaan tonneina hiiltä vuotta ja hehtaaria kohti.

Hiilen arvo löytyy EU-pörssissä päivittäin noteerattavasta (www.pointcarbon.com) hiilidioksidin CER-hinnasta (Certified Emission Reduction). Kesällä 2011 se on ollut noin kymmenen euroa hiilidioksiditonnilta. Alkuainehiileksi muunnettuna hinta on 37 euroa hiilitonnilta.

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen laskelman mukaan metsiemme puuvarasto on lisääntynyt  vuoden 1952 määrästä 1538 miljoonaa kuutiota vuoden 2010 lukemaan 2284 miljoonaa kuutiota, eli yhteensä 746 miljoonalla kuutiolla. Siitä laskien hiilen nieluvirta runkopuustoomme on ollut 58 vuoden aikana yhteensä 149 miljoonaa tonnia. Sitoutuneen hiilen satona ajatellen keskimääräinen metsähehtaarimme on siepannut ilmakehästä 103 kiloa alkuainehiiltä vuodessa.

Kesän 2011 päästöhinnoilla hiilen keskimääräinen nieluvirta olisi tehnyt 3,8 euroa hehtaarille vuodessa. Keskitilalle, jonka koko on 31 hehtaaria, olisi kuulunut maksaa viimeiseltä 58 vuodelta nielukorvausta 117 euroa vuodessa.

Jos nielut hyväksyttäisiin ilmastopolitiikkaan, maa- ja metsätilat pääsisivät mukaan rahanarvoiseen CER-hiilikauppaan. Tilan metsäpalstan hiilivarasto määritetään vaikkapa viiden vuoden välein. Ensimmäinen vuosi antaa paalulukeman. Jos se ylittyy toisessa määrityksessä, hiilen nieluvirrasta voi kirjoittaa CER-laskun. Jälkimmäisen laskennan hiilen määrästä tulee uusi paalulukema. Myynti jatkuu tulevissa laskennoissa, edellyttäen että metsänhoito onnistuu kasvattamaan tilan hiilivarastoa.

Metsänhoitoyhdistys on valmis järjestö seuraamaan jäsentilojensa hiilivarastoa, ostamaan niiltä CER-yksiköitä ja myymään niitä koottuna eteenpäin kohti europörssiä. Yhdistys saisi samalla tuoretta tuloa toimintansa pyörittämiseen.
 
Biohiilestä lisänielu
 
Puuston kasvattaminen on tutuin tapa lisätä maa- ja metsätilojen ilmastohiiltä. Nielujen lisämahdollisuus on tulossa biohiilestä.

Biohiili on maanparannusaineena peltoon muokattavaa alkuainehiiltä, joka on valmistettu niin että mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan lukittuu maahan kivihiilen tavoin.

Biohiili parantaa maan muruisuutta sekä veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Se sulkee solutason mikro-onkaloihinsa muuten vesistöihin valuvia ravinteita pesusienen tavoin. Sen on todettu pidättelevän sekä positiivisesti varautuneita ravinteita kuten kalsiumia ja kaliumia että negatiivisesti varautuneita kuten fosfaatteja. Biohiiltä tutkitaan nyt kuumeisesti etenkin Yhdysvalloissa ja Australiassa. Meillä kokeet alkoivat keväällä 2010 Hyvinkäällä.

Biohiili valmistetaan kätevimmin energiapuusta. Hiilto tapahtuu uuden tekniikan jalostamoissa. Niihin sisään tulevasta massasta hiiltyy luontevasti noin puolet. Toisen puoliskon voi jalostaa lämmöksi ja sähköksi, dieseliksi tai maakaasun laatuvaatimukset täyttäväksi puukaasuksi.

Jalostamo myy biohiilen maatiloille, missä se muokataan peltoon kalkin tavoin. Maatilat pitävät biohiilestä tonnikirjanpitoa. Kirjanpitonsa perusteella tilat osallistuvat EU-pörssissä päästökauppaan, metsäpalstalta tulevien hiiliyksiköiden päälle.

Metsänhoitoyhdistys sopisi luontevasti välittämään näitäkin, maatilojen bioenergiaan liittyviä CER-yksiköitä euro-pörssiin.
    
Tavoite Durbanin ilmastokokoukseen
 
Metsäpalstojen nielut ja maatilojen biohiili ovat mahdollisuus Suomelle. Puustomme kasvaa edelleen. Meillä riittää energiapuuta hiillettäväksi. Uuden ajan jalostamoita kaavaillaan parhaillaan eri puolille maatamme.

Suomen ja muiden EU-maiden kannattaa ponnistella seuraavan, marraskuussa 2011 pidettävän YK:n Etelä-Afrikkaan, Durbaniin kutsuman ilmastokokouksen eteen. Hiilinielut pitäisi lopultakin saada siellä vähintään yhtä tärkeään asemaan kuin kehnosti onnistunut hiilidioksidin päästökauppa.
 
Veli Pohjonen
Metsänhoitotieteen dosentti, Helsingin yliopisto