Kyyjärven verkkolehti | tammikuu 2012
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Katso lisäkuvat   

Perhekahvila pyörähti käyntiin

19.1.2012/L.P./MLL

Vuoden ensimmäiseen perhekahvilakokoontumiseen keskiviikkona 18.1. saimme vieraaksemme Eeva-Liisa Kivimäen Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piiristä. Myöskin perhekahvilassa oli mukana kyyjärveläisiä mummoja, jotka touhusivat lasten kanssa.

Eeva-Liisa Kivimäki oli kertomassa kotitalouksissa syntyvästä ruokajätteestä otsikolla Älä ruoki hukkaa. Äitejä lapsineen ja kylämummoja oli kokoontunut kuuntelemaan meitä kaikkia koskettavaa aihetta Miten meistä jokainen voi kotona vähentää ruokajätteen määrää?

Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Kotitalouksissa syntyy ruokajätettä kaksi kertaa enemmän kuin kaupoissa. Ja kuvitelkaa, joka 20. ruokakassi päätyy roskikseen. Eeva-Liisa kertoi, että yksi suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin 20 - 30 kiloa vuodessa (n. 5 % kulutetusta ruuasta) ja yksittäinen kotitalous haaskaa ruokaa vuosittain 50 - 65 kiloa.

Miksi sitten heitämme ruokaa pois? Suurimpina syinä ovat ruuan pilaantuminen, päiväyksen vanhentuminen, lautastähteeksi jääminen ja liian suurien ruokamäärien valmistaminen. Nämä herättivät keskusteluja meidän nuorten äitien ja mummojen kesken. Vanhempi sukupolvi on oppinut tarkemmaksi ruuan suhteen omassa elämässään. Siihen on vaikuttanut mm. ruoka-aineksien saatavuus. Nuoret ovat tottuneet, että erilaisia raaka-aineita on tarjolla paljon. Nuoret myös herkemmin seuraavat päiväyksiä tuotteissa, vaikka tuote saattaa olla vielä käyttökelpoista päiväysmerkinnän jälkeen. Eeva-Liisa painottikin, että oma maku- ja hajuaisti ovatkin tärkeitä siinä, kun miettii onko tuote vielä syömäkelpoista. Eeva-Liisa muistutti meitä parasta ennen -ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnän eroista. Parasta ennen -merkintä tarkoittaa, että tuote säilyttää ominaisuutensa päiväykseen asti. Tämän jälkeen tuotetta voi yleensä vielä käyttää, jos se vaikuttaa aistinvaraisesti arvioiden hyvältä. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tehdään helposti pilaantuviin tuotteisiin. Se kertoo, koska tuote on viimeistään käytettävä.

Ruokahävikkiin voimme jokainen itse vaikuttaa. Voimme tehdä esim. viikon ruokalistan, pakastaa ylimääräisen ruuan tai vaikka tuunata ruokatähteistä jotain uutta ruokaa. Myöskin sillä, kuka tekee ruokaostokset perheessä, on vaikutusta ruokahävikkiin. Kun kotitalouden ruokaostokset tekee pääasiallisesti mies tai molemmat yhdessä, ruokahävikkiä tulee vähemmän. Joten emmeköhän me naiset laita jatkossa miehet kauppaan kauppakassin ja -lapun kanssa ?

Kiitoksia Eeva-Liisalle tietoiskusta ja mummoille omista kokemuksista sekä näkemyksistä, joita jaoitte nuoremmalle sukupolvelle ruokaan liittyen!

Seuraava perhekahvilakerta keskiviikkona 22.2. yhdessä kirkon avoimen kerhon kanssa. Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.