Kyyjärven verkkolehti | helmikuu 2012
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Nimikkolähettiemme, Antti ja Liisa Saarenkedon terveiset Etelä-Sudanista!

Kyyjärven seurakunnan nimikkolähetit, Antti ja Liisa Saarenketo, ovat asettuneet uuteen työkohteeseensa, heinäkuussa itsenäistyneeseen Etelä-Sudaniin. Vastasyntyneellä valtiolla ei ole helppoa, suhteet Pohjois-Sudaniin ovat tulenarat. Tässä on heidän ystäväkirjeensä, joka on päivätty 14.2.2012 Jubassa, Etelä-Sudanin pääkaupungissa.


LaskiainenKinkerit alkoi NoposenahostaPidä minusta kiinni - Muutos konserttitietoihinRaimo Kytölä vihittiin papiksiSeurakunnassa tapahtuu helmikuussa

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Nimikkolähettiemme, Antti ja Liisa Saarenkedon terveiset Etelä-Sudanista!

24.2.2012 Riitta Kytölä / Kyyjärven seurakunta

Kyyjärven seurakunnan nimikkolähetit, Antti ja Liisa Saarenketo, ovat asettuneet uuteen työkohteeseensa, heinäkuussa itsenäistyneeseen Etelä-Sudaniin. Vastasyntyneellä valtiolla ei ole helppoa, suhteet Pohjois-Sudaniin ovat tulenarat. Tässä on heidän ystäväkirjeensä, joka on päivätty 14.2.2012 Jubassa, Etelä-Sudanin pääkaupungissa.

Terveiset Etelä Sudanista, Jubasta.

Olemme asettuneet 1.1. valmistuneeseen lähetyksen pikku asuntoomme, joka sijaitsee aivan Juban luterilaisen kirkon takana. Kirkon seinään ei lyhimmillään ole kuin vajaan parin metrin matka. Jumalanpalveluksen voisi hyvin kuunnella vaikka omassa sängyssämme loikoillen, ja kun kirkon meidän puoleinen ikkuna on auki , alttarillekin on suora näköyhteys. Asuminen työpaikalla tuo luonnollisesti arkeemme omat haasteenssa. Postin tulo tänne kestää pitkään. Ensimmäiset joulupostit saimme vasta kolme viikkoa sitten. Osa postista ei todennäköisesti tule perille.

Arjen haasteet

Veden kotiimme saamme pysäyttämällä tai tilaamalla sen jostakin lukuisista pienistä sinisistä tankkiautoista, jotka jyristelevät ristiin rastiin kaupungilla nostattaen isoja pölypilviä. Vesi tuodaan muutaman metrin korkeudessa olevaan vesisäiliöömme.  Näin saamme vesiputkeemme hiukan painetta. Vesi on peräisin Niilistä, joka virtaa kaupunkimme läpi. Kaupungissa ei ole vesi- eikä viemärijärjestelmää. Kaikki juomavesi on siis ehdottomasti keitettävä tai suodatettava. Lavantaudin yleisyys on kuin talviflunssa Suomessa.

Sähkö on sekin oma lukunsa. Säännöllistä sähköä kaupungissa saa kuulemma presidentin ja varapresidentin linja. Muilla voi jakelussa olla jopa muutamankin viikkojen tauko. Normaalisti tunti kaksi sähköä, sitten taas puolenvuorokauden tauko. Kaikki sähkö tuotetaan dieselgeneraattoreilla. Eräällä paikallisella seurakuntalaisellamme oli eräänä päivänä yllään haalarit, ja selässä luki Wärtsilä. Hän on töissä kaupungin sähkölaitoksella, missä on käytössä mm. muutama suomalainen generaattori. Meillä on oma generaattori kirkon pihalla, mistä saamme muutaman tunnin päivässsä sähköä. koko ajan sitä ei voi käyttää. Yöksi laitamme pakastelokerossa sähkön aikana jäähdytyksessä olevat vesipullot jääkaapin puolelle, jotta ruoka säilyisi jotenkin seuraavaan generaattorin käynnistykseen asti. Lähes koko ajan oleva noin +40 asteen kuumuus on kuitenkin kaikista kovin haaste. seinät ovat päivän jälkeen kuin vuolukivitakan lämmitetty kylki, ja lämpö puskee sisään pitkälti vielä senkin jälkeen kun aurinko on jo mennyt mailleen. Parhaillaan selvitämme mahdollisuutta laittaa aurinkosähköjärjestelmä taloomme, jotta saisimme lisäsähköä, kun generaattoria ei voi käyttää. Kaikki kuitenkin maksaa ja lähetysjärjestönä teemme jokaisen sijoituksen vasta vakaan harkinnan jälkeen..

Valtion haasteet

Etelä-Sudan on lyhyen itsenäisyytensä aikana elänyt hyvin vaikeita ja haastavia aikoja. Pohjois-Sudanin kanssa suhteet ovat olleet lujilla, lähes sodan partaalla. Öljystä kiistellään näkyvästi. Viimeisin vaihe on se, että Etelä-Sudan on katkaissut öljykuljetuksen kokonaan pohjoisen kautta, koska se syyttää, että Pohjoinen varastaa öljyä. Etelän valtion lähes kaikista tuloista 98 % tulee öljystä, joten isoilla panoksilla pelataan ottaen huomioon, että putki on ainut mitä kautta Etelä voi myydä öljyään. Heimoristiriidat ovat vaatineet tuhansia uhreja ja kymmeniätuhansia pakolaisia. Muutama viikko sitten tuli lähes 3000 uhria yhtenä päivänä, suurin osa heistä naisia ja lapsia. Juban alueella on ollut rauhallista kuten myös suurimmassa osassa Etelä-Sudania.

Nuba-alueelta oli pari vuorokautta sitten tässä kirkon pihassa yötä lähes kolmekymmentä nuorta, jotkut vielä lähes lapsia, jotka olivat paenneet Pohjois-Sudanin Nuba-vuoristossa olevaa sotaa. Kirkkomme pastori Abel luotsasi heitä ja etsi heille sijoituspaikkaa. Monet heistä okivat hänen seurakuntalaisiaan sieltä. Kaksi viikkoa olivat nämä matkan rasituksesta likaiset ja nälkäiset nuoret olleet pakomatkallaan ja nukkuneet yönsä ulkona. He saivat hetken levähtää, syödä ja peseytyä tässä kirkkomme pihamaalla. Tästä he jatkoivat matkaa Kaguman pakolaisleirille, muutamat heistä sukulaistensa luokse.

Työn haasteet

Itsenäistymisen jälkeen (9.7.2011) seurakuntaamme on tullut monia seurakuntalaisia Khartumista, missä he ovat asuneet vuosikausia pitkän sodan aikana. Nyt he rakentavat uutta elämää täällä Jubassa. Olemme Liisan ja kirkon työntekijöiden kanssa rakentaneet pohjaa kirkon eri toimintamuodoille. Liisa nais-, diakonia- ja pyhäkoulutyölle, ja minä nuorisotyölle sekä kirkon maallikkotyölle osallistuen myös kirkon muuhun toimintaan. Kuukauden verran olen (Antti) kouluttanut kirkon evankelistoja ja maallikoita muutaman tunnin kerrallaan. Parhaimmillaan koulutuksessa on ollut toistakymmentä innokasta opiskelijaa. Kokoonnumme kirkossa ja aloitamme kokoontumisen yhteisellä raamattupiirillä, joka on avoin kaikille seurakuntalaisille. Kaikki evankelistat tekevät evankelistan työtä oman toimensa ohella, siksi lauantai on ainoa mahdolliinen päivä järjestää tätä koulutusta. Nuorisotyön puolella kokoonnumme joka torstai ja lauantai ennen pimeää. Pimeys saapuu seitsemän jälkeen ja silloin ei ole enää turvallista liikkua.

Olen (Liisa) elvyttänyt seurakunnassa pyhäkoulutyötä. Ennestään pyhäkoulua on Juban seurakunnassa pidetty satunnaisesti. Syy siihen on ollut opettajien ja tilan puute. Tällä hetkellä käytämme pientä huonetta, joka on aivan liian pieni ja tukala noin 40 lapselle. Viime sunnuntaina lapsia oli paikalla 47! Lapset ovat iältään noin 2-12-vuotiaita, ja siinä ahtaudessa on haaste saada nuorempia lapsia hiljaiseksi. Nykyään opettajia on neljä nuorta, jotka vuorottelevat niin, että aina kaksi opettajaa on paikalla. pidämme opettajien kokouksia aina kahden viikon välein, jossa jaan heille tekemiäni tunteja ja materiaalia, jota he voivat käyttää. Melkein kaikki lapset puhuvat vain arabiaa, joten opettajat kääntävät kaiken materiaalin arabiaksi. Lapset ovat innokkaasti mukana. Yli puolet lapsista tulee kirkkomme ympäristöstä, ilman vanhempia. Heille Raamatun kertomukset ovat täysin uusia ja siksi tarvitsemme myös viisautta heidän opettamisessaan.Nyt haaveilemme uudesta tilasta, katoksesta, jos sellaisen saisi tähän kirkon pihaan rakennettua. Osasta heistä opettajat ovat keränneet kuoron, jota saamme kuulla joka toisessa jumalanpalveluksessa.

Olen ollut mukana myös naistyössä, johon on hiljattain valittu puheenjohtajat, sihteerit ym. Naisilla on paljon hyviä ideoita, miten toimia. Enimmillään heitä on seurakunnassa noin 20, puolet heistä aktiivisia. Oman haasteensa tuo pitkät matkat. Osalla naisista ei ole matkarahoja, ja yleinen liikenne tuntuu toimivan miten sattuu ja milloin sattuu. Yksi naisista on hiljattain valittu kansanedustajaksi, ja hän on aiemmin toiminut kirkon diakonissana. Hän osallistuu myös mahdollisuuksien mukaan naistyön toimintaan. Itselleni kieli on toisinaan tuonut hankaluuksia, sillä vain muutama nainen osaa englantia, muut arabiaa, loput ei sitäkään. Joskus olemme kokouksessa joutuneet käyttämään kolmea kieltä, jotta kaikki ymmätävät. Osa naisista on luku - ja kirjoitustaidottomia. Kova halu heillä on nyt oppia, sillä pitkän sodan aikana ei siihen ole ollut mahdollisuutta. Muutama kirkkomme pappi onkin aloittanut aikuisopetuksen kirkkomme puihassa naisten pyynnöstä. He käyvät läpi englannin ja matematiikan alkeita. Naiset ovat innokkaita oppimaan ja suunnittelemaan uutta.. Kokoonnumme nyt kahdesti viikossa. Toisinaan meitä on neljä, toisinaan kymmenen. Tähän asti on aina joku ollut sairaana. Ihmiset sairastavat täällä todella paljon. Parhaillaan suunnittelen ja valmistelen "Health Care" -kurssia (vois kai kutsua myös nimellä ensiapukurssi.) Sen tarkoitus on alkaa ensi kuun puolivälissä. Idea kurssista lähti heiltä. Kaikessa työssäni täällä koen pienuutta suurten haasteiden edessä. Joka päivä saa onneksi jättää itsensä Jumalalle ja pyytää Hänen apuaan kaikkeen.

Seurakuntalaiset ovat ollet iloisia uudesta toimistohuoneesta kirkon pihassa. siinä toimii nyt sulassa sovussa lapsi-, nuoriso- ja naistyön toimistotilat. Tällä hetkellä huoneessa on kolme pientä kirjoituspöytää. Omana toimistonamme on yhdistetty olo- ja makuuhuoneemme.

Hyvä uutinen Jeesuksesta, syntisten Vapahtajasta, on mitä ajankohtaisin. Monet laittavat toivonsa häneen ja saavat avun, niin tässä kuin tulevassa elämässä. Tämä näkyy ihmisten elämässä täälläkin. Lähetystyössä on henkeäsalpaavat näkymät. Saamme tarjota ikuisen elämän mahdollisuutta jokaiselle. Mikään tehtävä ei ole suurempi eikä tärkeämpi.

Antti ja Liisa