Uusi metsävaratietolaki astui voimaan vuoden alusta – mitä sitten?

Uusi metsävaratietolaki selkeyttää tietojen keruuta ja käsittelyä metsäkeskuksessa sekä tietojen luovutusta metsäalan toimijoille. Mutta mitä ne metsävaratiedot oikein ovat ja miten tämä metsänomistajan elämään vaikuttaa?

Metsäkeskukset ovat keränneet yksityismetsistämetsävaratietoa valtion rahoituksella jo pitkään. Näin on syntynyt tietojärjestelmä, johon sisältyy metsävaratietoja, kiinteistötietoja sekä tietoa metsänomistajista. Näitä suunnitelmatietoja on jaettu milloin kellekin, mutta ei koskaan automaattisesti metsänomistajille. Metsäomistaja on saanut oman metsänsä tiedot vain, jos on tilannut ja maksanut erikseen tilakohtaisen metsäsuunnitelman. Julkisin varoin kerätyn tiedon pitäisi kaiken järjen mukaanolla metsänomistajan itsensä ilmaiseksi saatavilla ja nyt se vihdoin on.

Metsänomistajalla on tarkastusoikeus

Metsänomistaja tulee saamaan omat tietonsa paperisena hakkuu-ja hoitotiedotteena Metsäkeskuksesta ja tulevaisuudessa sähköisesti myös metsään.fi -palvelusta, joka tosin vaatinee jonkinlaisen käyttömaksun. Jokaisella on oikeus halutessaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja metsätietojärjestelmään sisältyy. Tiedot voi pyytää omakätisesti allekirjoitetulla lomakkeella tai vapaamuotoisella kirjeellä, joka toimitetaan metsäkeskuksen alueyksikköön. Henkilöllä on myös oikeus vaatia, että häntä koskeva virheellinen tieto korjataan.

Metsävaratietojen luovuttamiseen kolmannelle osapuolella pitää antaa suostumus

Metsänomistajalla on oikeus itse päättää, ketkä saavat käyttöönsä tarkemmat tiedot hänen metsistään, niiden puustosta, eli hänen metsävarallisuudestaan. Metsäkeskuksesta saamansa perustietojen perusteella metsänomistaja voi tilata haluamaltaan taholta (metsänhoitoyhdistys,metsäteollisuusyritykset, metsäpalveluyrittäjät) metsäsuunnitelman ja/tai metsänhoitopalveluita, kuten tähänkin asti. Jos metsänomistaja haluaa antaa metsävaratietojensa käyttöoikeuden yhteistyötaholleen, on se mahdollista, mutta vain metsänomistajan nimenomaisella suostumuksella. Nämä tiedot toki helpottavat metsäammattilaisen työtä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos luottaa palveluntarjoajaan, tietojen saamiseen kannattaa antaa suostumus.
 
Metsävaratiedot eivät siirry jäsenyyden perusteella mhy:lle

Valtaosa metsänomistajista on metsänhoitoyhdistystenjäseniä. Lain mukaan metsävaratiedot eivät kuitenkaan siirry automaattisesti jäsenyyden perusteella. Metsähoitoyhdistyksenkin on siis pyydettävä lupa tietojen saamiseen. Oma metsänhoitoyhdistys lähestyy tai on jo lähestynyt metsänomistajaa lomakkeella, jonka otsikko on Suostumus metsikkötietojenluovuttamiseen.

Oma metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan tärkein yhteistyökumppani metsänhoidossa. Monet metsänhoitoyhdistykset tarjoavat esimerkiksi puunmyyntisuunnitelman metsänhoitomaksua vastaan ilmaiseksi, joten metsänhoitoyhdistyksen suostumuspyyntöön kannattaa vastata myöntävästi.

Yhteystietojenkin luovuttamisen voi kieltää

Metsäkeskuksen metsävaratietorekisterissä on tietenkin myösmetsänomistajan yhteystiedot. Metsänomistajan yhteystietojen saamiseen kenenkään ei tarvitse pyytää lupaa. Yhteystietoja metsäpalveluyrittäjät tai muut tahot voivat käyttää markkinointitarkoitukseen.

Metsänomistajan yhteystiedot voidaan luovuttaa metsätalouteen liittyvää suoramarkkinointia varten, ellei maanomistaja ole sitä kieltänyt. Yhteystietona voidaan tällöin luovuttaa myös puhelinnumero puhelinmarkkinointia varten. Yhteystietojenkin luovuttamisen voi kieltää ilmoittamalla siitä erikseen Metsäkeskukseen. Myös pelkkä yleinen suoramarkkinointikielto riittää.