Katso lisäkuvat

Irma Tamminen haudan lepoon

Irma Marjatta Tamminen siunattiin lauantaina 25.2.2012 Kyyjärven kappelissa. Hautauksen jälkeen muistotilaisuus oli Kylätalolla.

Irma Tamminen e. Mäntynen syntyi 30.6.1934 Helmi ja Eino Mäntysen toiseksi vanhimpana tyttärenä Kyyjärven Lautakankaalla, joka silloin kuului Karstulaan. Hän kävi Kyyjärven kansakoulun ja oppi maatalon työt omassa kodissaan. Hän olisi halunnut opiskella puutarha-alaa, mutta mahdollisuudet ei avautuneet siihen. Irma oli innostunut nuorena tyttönä urheilusta ja varsinkin heittolajit olivat hänen lajinsa. Hän harjoitteli sisukkaasti navettatöiden lomassa omalla pellolla ja välillä urheilukentällä. Kiekonheitossa hän voitti tyttöjen Suomen mestaruuden v.1951. Naisten sarjassa tuli myöhemmin kiekossa useitakin SM mitalleja. Hän työnsi kuulaa ja heitti keihästä ja myös näissä tuli menestystä. Avioliiton hän solmi vuonna 1955 ja avioliitosta Matin kanssa syntyivät lapset: Timo ja Auli. Aluksi perhe asui Lautakankaalla ja myöhemmin 1960-luvun puolessavälin muutettiin Matin kotitaloon Halla-ahoon jatkamaan tilanpitoa. Uusi talo valmistui Halla-ahoon v.1970. Irma hoiti lapset, karjan ja kotityöt. Hän oli tottunut jo nuoruudesta saakka raskaaseen ruumiilliseen työhön. Karjanhoito oli mieluinen työ ja harrastus. 1970-luvun lopulla aloitettiin karjanhoidon rinnalla mansikanviljely. Nuoruuden haave puutarha-alasta toteutui omassa kodissa marjanviljelyssä. Irman kesäisin tapasikin usein mansikkamaan hoidosta. Hän oli luonteeltaan ahkera, pitkäjännitteinen, humoristinen ja positiivinen ihminen. Sukupolvenvaihdos kotitilalla tehtiin v.1985, kun Timo ja Auli tulivat jatkamaan tilanpitoa. Myöhemmin Timo meni avioliittoon ja tila jäi Aulin hoitoon. Irma jatkoi työtä nuorten tukena ja Aulin kanssa viime kesään saakka. Lehmät vaihtuivat lihakarjaan ja lopulta 1990-luvun lopussa luovuttiin karjanpidosta ja jatkettiin marjanviljelystä. Viime joulun jälkeen yllättävä sairaus vei hänet vuodeosastolle ja hän ei palannut enää kotiinsa. Irma nukkui pois 6.2.2012. Häntä kaipaamaan jäivät: Auli, Timon perhe, sukulaiset, läheiset ja ystävät.

Siunauksen kappelissa toimitti khra Olavi Vallivaara, kanttorina oli Matleena Humalajoki ja suntiona Alpo Noponen. Muistotilaisuudessa Kylätuvalla kirkkoherra puhui, yhdessä veisattiin virsiä ja luettiin adressit.