Työ, koti ja palvelut tekevät hyvän kunnan

Työpaikka, ystävät ja kohtuuhintaiset asunnot. Nämä kolme tekijää nousivat kärkeen, kun suomalaiset....

....nuorisojärjestöt kysyivät nuorilta, millä perusteella nämä valitsevat asuinpaikan opintojensa jälkeen. Kyselyyn vastasi 2181 iältään 16-28-vuotiasta nuorta touko-kesäkuussa 2012.

Tänä päivänä jo reilu enemmistö suomalaisista asuu kaupungeissa, ja se näkyy myös nuorten vastauksissa. Puolet vastaajista asuisi mieluiten isossa kaupungissa, joka kymmenes puolestaan maaseudulla. Vanhempiensa kanssa samalla paikkakunnalla haluaisi asua joka neljäs.

Nuorten asenteiden ja mielipiteiden kartoittaminen on tärkeää, sillä se osoittaa meille tulevaisuuden suuntaa. Jo vanhastaan on tiedossa, että asuinpaikkaa vaihdetaan yleensä siinä vaiheessa kun lähdetään opiskelemaan, ja toisen kerran silloin, kun valmistumisen jälkeen haetaan työtä.

Joitakin vuosia sitten uumoiltiin, että kolmas suuri muuttoaalto käynnistyisi suurten ikäluokkien eläköityessä. Suurimittaisena tämä ei kuitenkaan ainakaan vielä näy. Paljon on niitä, jotka eläköidyttyään muuttavat takaisin synnyinsijoilleen maaseudulle, mutta vastavuoroisesti osa lähtee kaupunkiin lähemmäs lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Ja toisaalta yhä useammalla on kaksi asuntoa: mökeillään suomalaiset viettävät jo keskimäärin kymmenkunta viikkoa vuodessa.

Suomalaisten asumiseen liittyvillä odotuksilla on suuri vaikutus kuntiin. Työpaikka, asunto ja riittävät palvelut ovat ne perusedellytykset, joita asukkaat vaativat ja joiden eteen kaikki kunnat tekevät työtä.
Maaseutualueille uusien työpaikkojen luominen ei ole mikään helppo rasti, sillä sitä mukaa kun koulutustaso Suomessa on kasvanut, myös työn luonne on muuttunut ja työ siirtynyt yhä enemmän suuriin keskuksiin. Mutta kuten Kyyjärven monet esimerkit osoittavat, omalla yritteliäisyydellä ja kekseliäisyydellä työpaikkoja kyllä syntyy myös maaseudulle.

Jotta työpaikkoihin saataisiin myös tekijöitä, edellyttää se toimivia palveluita. Ilman kunnon liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä elinkeinoelämä ei voi kehittyä. Asukaille puolestaan palveluiden ykköset ovat kyselyiden mukaan peruskoulu ja terveyskeskuksen lääkärivastaanotto, sekä kauppa.

Valtion palvelut harvoin nousevat asukaskyselyissä yhtä tärkeäksi kuin kunnan palvelut, mutta kyllä viime vuosina toteutettu laaja valtion palvelupisteverkon karsinta saa jatkuvaa kritiikkiä osakseen. Eikä ihme. Sillä vaikka lähes kaikki palvelut niin veron, maistraatin, Kelan kuin TE- toimistonkin osalta voi hoitaa netissä tai puhelimella, moni asia on niin monimutkainen, että henkilökohtainen palvelu on tarpeen.

Tässäkin tarvitaan nyt aivan uutta otetta. Kuntien, valtion, yritysten ja yhdistysten voimat yhdistämällä palveluita voidaan maaseutualueilla parantaa heikentämisen sijasta. Tähän tähtää asettamani yhteispalvelu 2014-hanke, jonka tavoitteena on nykyteknologian avulla tuoda kaikki valtion keskeiset palvelut kuntaan saman katon alle. Yhteispalvelupisteestä kuntalainen saisi jatkossa mm. Kelan, veron, maistraatin, poliisin ja TE-toimiston palvelut helposti ja läheltä.

Samaan pisteeseen olisi järkevää yhdistää myös kunnan omia palveluita, sekä mahdollisesti yritysten ja yhdistysten tarjontaa. Monella alueella väki vähenee ja vanhenee, mutta palveluiden tarve kasvaa. Jotta voisimme varmistaa hyvän tulevaisuuden, meidän on uskallettava tehdä asioita uudella tavalla.

Henna Virkkunen
Hallinto- ja kuntaministeri