Kyyjärven verkkolehti | syyskuu 2012
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Paini vanhuspalvelulaista siivittää syyskaudelle

5.9.2012 Kansanedustaja Eila Tiainen

Parin viikon takaisen budjettiriihen kovin vääntö käytiin kuin käytiinkin vanhuspalvelulaista.

Monille henkilöstömitoitus on ollut se, minkä kautta lakia on tarkasteltu. Vaikka henkilömitoitustavoite jäi torsoksi myös minun mielestäni, saimme väännettyä kotihoitoon ja laatusuosituksiin parannuksia. Myös omaishoitoon saimme lisää rahaa, mikä on erittäin tärkeä parannus, kun otetaan huomioon, että omaishoito on vain lisääntynyt viime vuosina. Tällä hetkellä ikääntyneistä hoidetaan 150 000 omaishoidon avulla. Kuitenkaan kaikille tämä ei ole mahdollista tai ei sovi elämäntilanteeseen, jonka vuoksi laitoshoitoa ja muita kotihoidon muotoja on tuettava julkisesti. Vaikka onkin laskettu, että omaishoito on edullisempaa, ei raha saa tässä olla määrittävä tekijä, silloin kysymys kuuluisikin edullisempaa kenelle?

Riihessä sovittiin 20 miljoonan euron lisäyksestä ikäihmisten hoivaan ja hoitoon aikaisempaan verrattuna mikä mahdollistaa noin 700 uutta työntekijää vanhuspalveluihin. Nämä eivät ole mitättömiä parannuksia, mutta tavoitteena, ei tietenkään täysin sitä mitä Vasemmistoliitto lähti ajamaan. Erityisesti jäin ihmettelemään Kokoomuksen edustajien hehkutuksia henkilömitoituspäätöksestä. Tämä vääntö kuitenkin näyttää monille kuinka eri kannoilla vanhusten hoidon suhteen nämä kaksi puoluetta ovat. Vasemmistoliitto haluaa puolustaa sekä kotihoitoa saavien että laitoshoidossa olevien iäkkäiden ihmisten oikeutta hoivaan. Nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa toisiinsa nähden.

Vuonna 2013 kunnat saavat 33 miljoonaa euroa lisärahaa vanhuspalveluihin. Tästä muodostuu suurempi prosenttiosuus kuin muiden peruspalveluiden valtionosuudet. Tämä jos mikä kertoo, että tästä hallituksesta löytyy haluja lunastaa lupaukset vanhusten hoivan parantamisesta. Myös henkilöstömitoitusta arvioidaan uudelleen 2015. Vanhuspalvelulaista ja sen valmistelusta käydään varmasti keskustelua koko syksy ja ensi kevät mutta syystäkin. Ikäihmiset eivät ole haaste vaan nimenomaan haaste on se miten järjestämme kaikille hyvän elämän edellytykset.

Laatusuosituksia tehdessään hallitus on sitoutunut kehittelemään uusia mittareita, joiden avulla hoidon laatua pystytään parantamaan ja arvioimaan aikaisempaa paremmin. Tämä on hyvä tavoite, mutta on pidettävä huolta siitä, että mittarit aidosti pystyvät laskemaan ja arvioimaan; hoivan muuttaminen jonkinlaiseksi myytäväksi tuotteeksi jota hinnoitella, kun on melkoisen hankalaa työn emotionaalisenkin puolen vuoksi.

Iäkkäiden aseman huolen ovat jakaneet esimerkiksi Super (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto). Suomessa tehostettu palveluasuminen on lisääntynyt ja vanhainkotien asukasmäärät pienentyneet. Superin mukaan vuoden 2010 lopussa näiden yhteenlaskettu määrä oli kasvanut 4.5 %. Suurin osa vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen asiakkaista oli naisia jopa 72,3 prosenttia. Myös suurin osa hoivatyöntekijöistä on naisia, joiden asemaan Super on vanhuspalvelulain myötä pyrkinyt kiinnittämään huomion.

Super onkin vaatinut hoitajamitoitusta juuri hoivatyöntekijöiden aseman näkökulmasta. Nykyisin monet hoitajat joutuvat tekemään töitä yli voimavarojensa eikä ala houkuttele moniakaan juuri huonojen työolosuhteiden vuoksi. Meillä ei ole varaa menettää näitä työntekijöitä, vaan heistä ja heidän hoidettavistaan, tulisi meidän pitää kiinni kynsin ja hampain eli tarjoamalla porkkanoita keppien sijaan. Olkoon saavutettu 700 uuden työntekijän määrä yksi tulevista porkkanoista.

Eila Tiainen, kansanedustaja (vas.)