Joulutervehdys 2005

Kansanedustaja Lauri Oinonen lähettää eduskunnasta lämminhenkisen joulutervehdyksen Nopola Newsin lukijoille.

Vuodenkierron pimeimmän ajan keskelle ovat syttyneet adventtiajan myötä monet joulun valot. Itse joulu on vielä tätä kirjoitettaessa edessäpäin. Onneksi on näin, sillä kaiken joulua edeltävän kiireen keskeltä tuskin ennättäisi itse todellista joulua viettämäänkään. Toisin oli tuntui olleen omassa lapsuudessani. Autoja oli vain vähän, asiointi-, kirkonkylä- ja kirkkomatkatkin tehtiin pääosin hevosella ajaen, ellei sitten käytetty polkupyörää tai potkukelkkaa. Kaikki ennättivät sinne, mihin oli tarvis mennäkin ja työtkin tulivat tehdyiksi. Kansakoulun kuusijuhlat lukukauden päätteeksi merkitsivät joulun lähestymistä. Eivätkö vain olekin onnellisia kaiken ikäisille nuo muistot lapsuuden jouluista?

Elämässä tarvitaan aina sellaisia asioita, joissa on jotain tuttua ja turvallista. Sodan ajan kokeneet muistavat sen, mitä joulu tuolloin merkitsi. Isäni talvisodan joulu oli ollut Kollaalla, josta on säilynyt tunnettu valokuva lumipukuisista miehistä jouluhartaudessa etulinjan tuntumassa. Äitini kodissa talvisodan joulu toi viestin hänen veljensä kaatumisesta Summan taisteluissa. Me saamme viettää Suomessa rauhanajan joulua.

Asia ei ole suinkaan kaikkialla maailmassa näin onnellisesti. Kirkkoisä Augustinus opetti varhaiskirkon aikana rauhanajan olevan Jumalan suurimman ajallisen lahjan. Kun katsomme vaikka uutiskuvia, avautuvat eteemme monet näkymät, jotka kertovat maailmassa olevan paljon ihmisiä sodan kurimuksessa, väkivallan pelossa tai erilaisten onnettomuuksien keskellä. Tiedän toki varsin hyvin meillä Suomessa nytkin olevan monia epäkohtia. Niiden poistamiseksi tai edes vähentämiseksi haluan eri tavoin kansanedustajan työssäni toimia. Tämä tehtävä kuuluu arkeen ja elämään. Mutta meillä on myös täysi syy nähdä myönteisiä ja hyviä asioita. Kun haluamme etsiä hyvää myös lähimmäisellemme ja toimia sen hyväksi, alkavat myönteiset asiat vaikuttaa ympärillämme. Tarvitsemme unelmia ja tavoitteita, jotta jaksaisimme elämässämme ja selviäisimme vaikeuksistamme. Pellonraivaajalle kuten aikanaan isällenikin oli unelma päästä aikanaan kylvämään valmiiksi muokattuun peltoon ja aikanaan korjaamaan satoa leiväksi. Siksi hän jaksoi kaataa käsivoimin pokasahalla metsän ja kirveellä ja kuokalla raivata pellon.

Joulun aikana toivon itselleni ja Sinulle sellaista aikaa, että voisimme katsoa elämää laajemmasta näkökulmasta, kuin mihin olemme tottuneet. Tarvitsemme aikaa myös läheisillemme. Kiireessä elämä tulee helposti pinnalliseksi. Elämä on kuitenkin enemmän. Juuri siksi Jumala antoi oman poikansa, Jeesuksen tänne maailmaan, että meillä olisi elämä kokonaisuudessaan. Elämä, jolla on tarkoitus tässä ajassa ja elämä, joka jatkuu iäti taivaassa. Tätä joulun ihmettä saamme käydä omistamaan tutusta jouluevankeliumista ja seurakuntiemme joulunajan kirkoista.

Hyvää ja Rauhallista Joulua 2005

Onnellista Uutta Vuotta 2006

Lauri Oinonen