Auliksen kokoinen aukko

Tämä Tapio Mäntysen Kyvyn historiaa koskeva kirjoitus julkaistiin Viiden Kunnan Sanomissa, mutta laitetaan se tänne "laajempilevikkiseen" sähköiseen mediaankin.

Kyvyn 60-vuotisjuhlien tallenteet löytyvät muuten äänitiedostoina Nettiradio -painikkeen alta.

Aukokonta historiikkia ei ole ja sitä on turha odottaakaan, varsinkaan ajolähtötilanteessa, johon vanha pesäpalloilija Kalevi Varis joutui saatuaan tietää ikäkausi-Tapion (Tapio Kinnunen) sairastuneen ja että hän joutuukin hyppäämään pulpettiin esittämään historiikin Kyky Ry:n 60-vuotisjuhlissa viime vuonna. Parissa päivässä ei kahlata läpi 60 vuoden pöytäkirjoja eikä haastatella vanhoja kykyläisiä toiminnan alkuvuosikymmeniltä. Historiikki oli hyvä, mutta edellämainituista syistä johtuen siihen jäi tosivanhojen kykyläisten ja minunkin mielestäni Auliksen kokoinen aukko.

Aulis Pölkki oli Kyvyn toiminnassa mukana kolmella vuosikymmenellä, 1940, 1950 ja 1960 -luvuilla. Hän kilpaili juoksussa ja kenttälajeissa. Seuran sihteerinä hän toimi usean puheenjohtajan aikana. Hän toimi aktiivisesti urheilukentän saamiseksi valmiiksi olympiasoihtujuhlaa varten. (Jossain välissä hän myös ehti juoksuttaa oman osuutensa soihtua).

Pyöreän tanssilavan rakentamisessa hänen osuutensa oli merkittävä. Aulis oli pitkään vastuussa tanssien ja muiden huvitilaisuuksien järjestämisestä. Kruunuhäät yhdessä MMS:n kanssa olivat niistä mittavimmat. Huvien esiintyjiksi hän onnistui hankkimaan silloiset nimekkäimmät viihdyttäjät. Tilaisuuksien tuotolla rahoitettettiin monipuolisia urheiluharrastuksia, joista historiikissa jo kuultiinkin.

Hiihto oli Harsunkankaan kisojen isäntäseuran vahva laji ja kisat vuoden kohokohta. Juoksulajit ja muu kenttäurheilu oli ohjelmassa. Pesäpallo alkaen Honkalehdon kentäntapaiselta. "Potkupallo" (=jalkapallo) saatiin Kyyjärvelle kirkonrakennusmestari Henriksonin tuliaisena Kokkolasta. Pyöräiltiin radalla ja maantielläkin. Naiset ja tytöt kunnostautuivat heittolajeissa. Painonnoston suorituspaikka oli vanhan koulun veistoluokka.

Lentopalloakin pelattiin jo silloin ! Liikuntahallia odotellessa Aulis osoitti areenaksi pihapiirinsä. Pika-Baarin (=nykyinen kunnantoimisto) ja varaston väliin vedettiin verkontapainen ja siinä sitä rässättiin kesäillat, joskus aamutunneille asti äänekkäin kommentein. Voi naapuriparkoja.

Monipuolinen toiminta, johon Aulis osallistui lukuisten innokkaiden kyyjärveläisten kanssa, johti siihen, että Kyky jo tuolloin, alkuvuosikymmenillään, pisteytettiin SVUL:ssa parhaaseen A-ryhmään kuuluvaksi urheiluseuraksi. Näinhän historiikkikin kertoi. Auliksen kiinnostus urheiluun ei lakannut hänen muutettuaan Helsinkiin. Hänen seuransa siellä oli Lauttasaaren Pyrintö ja hänet nähtiin jopa televisiossa hääräämässä toimitsijana Stadionillakin järjesteyissä urheilutapahtumissa.

Miksi tämä kirjoitus vasta nyt ? Loppiaisena 2006 tuli kuluneeksi 30 vuotta Aulis Pölkin kuolemasta ja jos kerran laulun sanoin "jokainen ihminen on laulun arvoinen", niin olkoon tämä sitten myöhästynyt muistokirjoitus hänelle. Parempi kai myöhään kuin ei ollenkaan.

- Tapio Mäntynen -