Kyyjärven verkkolehti | huhtikuu 2006
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Rankametsässä

Alkaa olla se aika vuodesta, että klapikoneet ovat kovassa käytössä. Täållä nimitys on ihan yksinkertaisesti lapumylly.


Taimikoiden talvituhot

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Taimikoiden talvituhot

Jukka Kainulainen, Kyyjärven Mhy

On tarkastuksen aika. Kevät vie metsänomistajat tarkastuskierrokselle taimikoille. Pitkän talven jälkeen voi sulavan lumen alta paljastua ikäviä yllätyksiä.

Hirvet ovat löytäneet mehevän ruokapaikan, myyrät mutustelleet hangen suojassa vehreitä männynlatvuksia, lumi ja jää vaurioittaneet hyvin alkuun lähteneitä puuntaimia.
Vahingot on kartoitettava, mahdollisia tuhoja on yritettävä korjata ja menetyksistä on haettava korvausta. On myös katsottava eteenpäin ja mietittävä, miten vahingot voi tulevaisuudessa torjua.

Hirvien herkut

Metsän talvi ei ole kovin runsas antimistaan, ja niinpä rehevät taimikot ovat usein hirvien parhaat talviruokapaikat. Pitkä ja runsasluminen talvi pitää hirvilaumat pienellä alueella, ja se saattaa lisätä yksittäisten taimikoiden kärsimiä vaurioita. Hirvien vakituisten talvehtimisalueiden toistuvat tuhot tekevät taimikosta kehityskelvottoman. Pihlaja, haapa ja pajut ovat hirvien mieliruokaa, muttaa niiden syömisessä taloudelliset vahingot jäävät pieniksi. Hirvi syö sekä latva- että sivuversoja, ja pahimmat tuhot tapahtuvat metrin-parin korkuisissa koivu- ja männyntaimikoissa. Puihin jää usein muotovikoja ja latvus pensastuu. Lahottajasienet pääsevät vauriokohdista tekemään lisää vahinkoa. Satunnaisesti hirvet kaluavat myös puiden kuorta.

Metsänomistajan keinot torjua hirvituhot ovat rajalliset. Ajoissa tehty taimikonhoito vähentää vaurioita. Hirvet suosivat taimikoita, joissa on runsaasti lehtipuita ja sen poisto voi estää tuhoja. Tuoreet metsänhakkuun tähteet ja suolasta tehdyt nuolukivet houkuttelevat hirviä pois taimikkoalueilta. Taimet voi myös suojata erityisillä aineilla, jotka perustuvat pahaan hajuun ja makuun. Myös talveksi taimien ympärille laitettavat suojat estävät hirvituhoja. Hirvikannan tarkoituksenmukainen säätely pitää hirvituhot kohtuullisina - tavoitetiheys onkin 2 - 3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti.

Myyräntyötä

Metsämyyrä syö puun kasvaimia, mutta jälki ei ole puille yleensä vaarallista. Varsinainen tuhonaiheuttaja metsässä on peltomyyrä, joka tekee tuhojaan lumenpinnan ja maanrajan välissä. Jos se tekee vaurioitaan ympäri rungon, taimi kuolee. Peltomyyrän  tuhoja on vaikea torjua, mutta heinän poisto syksyllä taimikosta ehkäisee tuhoja jonkin verran. Lisäksi voidaan käyttää myyrätuhojen ehkäisyyn tarkoitettuja taimisuojia ja/tai hajusteita.

Tykkylumi ja jää

Myös lumi ja jää voivat olla taimikko- ja kasvatusmetsien tuhojen syynä. Alkutalvesta satanut märkä lumi on paikoin aiheuttanut tuhoja myös Kyyjärvellä. Taittuneet rungot oikaisevat itsensä yleensä hyvin, mutta tuho muodostuu, jos puu katkeaa lumen painosta.

Kuka maksaa

Metsänomistaja voi saada valtion tukea metsänuudistamiseen, jos taimikon tuho on luonnon aiheuttamaa. Tuettavan tuhoalueen on oltava vähintään 0,5 hehtaaria. Riittävän kattavat täysarvovakuutukset voivat lisäksi korvata metsätuhoja. Jos havaitset merkittävän laaja-alaisen metsätuhon, niin kannatta ottaa yhteys metsänhoitoyhdistykseen, niin tutkimme mahdollisuudet korvauksiin ja autamme korvausten hakemisessa ja tuhojen korjaamisessa.

Hirvituhoja korvataan hirvien kaatolupavaroista. Oma vastuu korvauksissa on niin suuri, että pienemmät tuhot jäävät metsänomistajan piikkiin.