Kieliprojekti elää edelleen

Haikeat jäähyväiset eivät olleet alun loppu, vaan lopun alku.

Tämä lause pätee paikkansa Iso-Nopolan koulun ja College Gambettan välisestä yhteistyöstä. Vaikka ranskalaisten poislähdöstä on kulunut jo 1½ kuukautta, yhteistyö opettajien ja oppilaiden kanssa on yhä jatkunut sähköpostien ja chattailun merkeissä.

Yhteistyö on levinnyt koskemaan myös muita oppilaita kuin 8-luokkalaisia. Pari viikkoa sitten Nopolan koulun 4. luokkalaiset saivat postia ranskalaisilta ikätovereiltaan ja niistä innostuneina oppilaat tekivät huolella omia töitä Ranskaan lähetettäväksi.

Myös Cahorsissa, Ranskassa kieliprojetia ja varsinkin vierailua Kyyjärvellä muistetaan lämmöllä. Sikälaäiset opettajat Chantal Mary ja Jeff Prunet olivat oppilaidensa kanssa kertoneet kokemuksistaan Kyyjärvellä De Peché du Midi-nimiselle sanomalehdelle. Artikkelissa ylistettiin suomalaista luontoa ja koulun oppilaille antamia mahdollisuuksia.

Erityistä kiitosta saivat mm. liikuntali, kotitalousluokka, jääkaukalo, akvaario ja kieliluokka. Lisäksi he ylistivät pieniä ryhmäkokoja ja vanhempien kanssa vietettyä jäähyväisjuhlaa. Osansa kiitoksista sai myös suomalainen luonne.

Tässä Riitta Lähdemäen suomentama artikkeli:

Koulutus. 21 oppilasta Gambettan kolmannelta luokalta ovat löytäneet skandinaavisen kulttuurin.

Lyseolaisten vierailu Joulupukin maassa

Opintoprojektin, jonka nimi on ”pää pilvissä, jalat maassa”,  jonka ovat huolella valmistelleet Chantal Mary, englannin opettaja ja Jean-Francois Prunet, luonnontieteiden opettaja ( ja astronomiaklubin ohjaaja) ja joka on hyväksytty euroopan komission Comenius-projektiksi, puitteissa 21 oppilasta Gambettan lyseon kolmannelta luokalta on juuri oleskellut kaksi viikkoa Suomessa ilman että  heidän vanhempansa ovat maksaneet siitä senttiäkään; Eurooppa on vastannut kaikista matkan kustannuksista. Niinpa helmikuussa lyseolaiset ( jotka vastaanottivat suomalaisnuoret syksyllä) lähtivät Kyyärvelle ( 500 km Helsingistä) jossa heitä odotti lämmin vastaanotto huolimatta selvästi miinusmerkkisestä lämpötilasta.

Kun oppilailta kysytään heidän siellä oleskelustaan he ovat selvästi innostuneita: alkuasukkaiden miellyttävyys, heidän syvä rehellisyytensä/nuhteettomuutensa/ kunniallisuutensa/kohteliaisuutensa, heidän rauhallisuutensa, vapaus joka teineillä on, lumiset maisemat ovat lumonneet heidät. Myös oppilaiden saatavilla olevat mahdollisuudet saivat heidät haaveellisiksi: lepohuone jossa oli musiikkia, iso liikuntasali, kielilaboratorio, kotitalousluokka, valtava luistinrata...  tämä kaikki 53 oppilaalle jakautuneena kolmelle luokalle!

Ei siis ihme, että suomalaiset saavuttavat parhaita koulutuloksia koko Euroopassa. Mitä tulee omiin oppilaisiimme, he puhuivat koko ajan englantia, kieltä jonka taitavat erinomaisesti heidän isäntänsä tehden samalla ryhmätöitä erilaisista teemoista: eläimistöstä, asumisesta, opetuksesta, tavoista, unohtamatta  tutkimusta valosaasteesta. Sitten he oppivat kalastamaan poraamalla reikiä järvien jäähän ennenkuin tutustuivat lukuisiin paikallisiin nähtävyyksiin. Suomalaiset vanhemmat järjestivät viimeisenä päivänä  hyvin sympaattisen jäähyväisaterian ja näyttää siltä, ettei paluu sujunut ilman kyyneliä ja sydänsuruja. Nyt oppilaat esittelevät vanhemmille ja kavereilleen valokuvia.

Kuvateksti: Kuinka kalastetaan jäätyneellä järvellä, tuntematon tekniikka Lotin alueella.