Kyyjärven verkkolehti | heinäkuu 2006
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Tervahaudan sytytysjuhla

Heinäkuun ensimmäisen päivän iltana syttyi tervahauta perinteisin menoin.


Tervanpolttoa ja talkoohenkeäNe olivat haikaroita

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

Tervanpolttoa ja talkoohenkeä

1.7.06 Hannu Aumanen

Ennenmuinoin sanottiin, että jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.

No, nyt olisi tarkoitus valmistaa vain tervaa, ja tautiakaan ei talkooporukassa eikä muissakaan hankkeeseen osallistuneissa ollut.

Aluksi vähän historiaa tervasta ja sen poltosta menneiltä vuosisadoilta: Terva oli Suomen päävientitavara 1500-1700 luvulla.Tervaa käytettiin paljon mm. puisissa  sotalaivoissa ja näinollen tervan kysyntä kasvoi suurimmilleen 1860 luvulla, jolloin pelkästään pohjanmaalla sen tuotto oli yli 200 000 tynnyriä. Tervanpoltto oli sen aikaisille talonpojille merkittävä tulonlähde. Kyyjärveltäkin aikoinaan poltettu terva kuljetettiin mm. Kokkolaan, josta se jatkoi matkaansa maailman turuille.

Ja tähän päivään: Yty-2005 Saarijärven seutu-projekti osallistuu tervahaudan polttoon ja esivalmisteluihin Salamajärven kansallispuistossa, yhdessä metsähallituksen kanssa, joka toimii hankkeen vetäjänä. Tervamahtareina ovat Hilpi ja Teuvo Liimatainen.

Miten homma sitten tapahtuu? Tervaksien "koloaminen" on aloitettu jo vuonna 1997. Koloamisella tarkoitetaan pystyyn kuorittuja mäntyjä, joihin jätettiin pohjoiseen ilmansuuntaan parkki paikoilleen, jottei puu kuivaisi liian aikaisin pystyyn. Kuorittu puuaines kehittää valtavasti pihkaa, joka on tervan raaka-aine. Pari vuotta pinossa kuivuneet noin metrin mittaiset halkaistut, yhteensä noin 30 pinomottia tervaksia, odottivat haudan kaivuuta, joka tapahtui kaivinkoneella 26 kesäkuuta.  Tervahaudan pohjasta tehtiin halkaisijaltaan n.7 metrinen, kartiomainen, savella muotoiltu hauta, johon keskelle laitettiin "silmä", josta terva valutetaan "kynää" eli puusta tehtyä putkea myöten tervanlaskutilaan eli halssiin. ( Nämä asiaan liittyvät nimet vaihtelevat paikkakunnittain.) Tervahaudan pohjalle laitettiin tervapahvi, jonka päälle ladottiin harvakseltaan lautoja, joiden päälle tervakset ladottiin talkoovoimin. Seuraavana olisi ollut rukiin olkien laittaminen valmiin ladotun kasan päälle, mutta jouduimme tyytymään mustikan varpuihin. Ja päällimmäiseksi laitettiin "turvekunttaa" multapuoli ylöspäin. alhaalta jätettiin n.20 senttinen tila sytyttämistä varten.

Taas on todettava, että isommasta talkooporukasta, ( Perhon kotiseutuyhdistys ) näinkin mittavassa työssä, on suuri merkitys, jotta homma pelaa, kiitos kaikille mukanaolleille.

Tervahaudan sytysjuhlaa vietämme tänään 1.7 klo 19.00 alkaen. Lisää juttua ja toivottavasti lisää kuviakin tapahtumasta lähiaikoina.