Noituus - Parantajat - Taikoja

Lapsena kun maitohammas otettiin pois, niin se heitettiin uunille sanoen: " He lukki luuhammas, anna mulle rautahammas".

Kun tukassa oli täitä, käskettiin kammata tai vanhempi kampasi tiheällä täikammalla. Pelättiin, että jos päässä on täitä niin näkki vie kaivoon.

Jos metsälle lähtiessä tuli akka vastaan, niin metsästäjä palasi takaisin, sillä akan vastaantulo vei metsäreissuonnen.

Samoin, jos kuusanka=kuukkeli näkyi ensimmäisenä, oli sen päivän metsästysonni mennyttä.

Eräässä talossa, kun lehmät keväällä päästettiin "vallan metsään" niin tuotiin havupölkyt navetan oven kahden puolen. Emäntä meni seisomaan kahareisin pölkkyjen nenään. Kun tästä väliportista laskettiin lehmät pihalle, niin ne tulivat aina aikanaan kotiin.

Kun lehmä jäi yöksi "metän peittoon" = ei tullut kotiin, oli vaarivainaja pannut turkin nurin päälleen ja puhalteli ja loitsusi joka ilmansuuntaan, niin iltaan mennessä tuli lehmä metänpeitosta kotiin.

Risu-Esa (Pohjonen) joi usein "rähinäviinaa". Tuli kerran Jouksoahossa käymään. Vipu-Samuli oli myös Jouksuahossa käymässä. Esa rupesi Samulille rähjäämään. Samuli varoitteli, että älä turhaan. Kun Esan rähinä ja uhkailu jatkui, otti Samuli kengän jalastaan, puhalsi yhdeksän kertaa ja sanoi, että kolmen päivän perästä näet.
Kolmantena päivänä Pohjos-veljekset tappelivat, velimies löi partaveitsellä Esan takapuoleen yhdeksän kertaa. Naisväki oli suolannut haavat.

Vipu Samuli ja Samulin jälkeläiset olivat hyviä pärekoppien tekijöitä. Taru kertoo, että Samuli löysi niin hyvää pärepuuta. Kun Samuli löi kämmenellä päre puun "liistan" päähän, niin joka sormen välistä tuli päre.

Oli myös veren seisottajia. Kuuluisa seisottaja oli Huumarkankaan vanha Vihtori. Kun hän sanoi "Ei tule veri" niin verenvuoto lakkasi. Samoin Juoksuahon Jalmari sai veren seisomaan.

Jalmari kylvetti myös ikäneitoja - vanhojapiikoja - jotta ikäneito miehen saisi. Sauna, sisäänlämpiävä, piti lämmittää ukkosen särkemillä puilla. Vasta piti tehdä yhdeksästä eri varvusta mm. koivun, lepän, raidan, pihlajan, pajun ja haavan lehdistä, joukkoon katajan, kuusen ja männyn oksia. Tietenkin piti loitsia määrätyt taikasanat.

Eräs vanhapiika meni Jalmarin kanssa saunalle kylvetettäväksi, mutta pyörsi saunan ovelta takaisin. Niinpä sitten vanhalle piialle kävi, että kahdesti pääsi kihloille, mutta naimisiin ei koskaan - sulhot hylkäsivät.

Kun keväällä kylvömies ensi kylvöön lähti, piti aamuvarhaisella jotain syödä, sillä kun ulos lähti eikä mitään ollut syönyt, niin sanottiin, että "käki paskanti" eikä sinä keväänä kylvöt onnistuneet.

Kun olin poikanen, niin vanhemmat ihmiset puhuivat kummitusjuttuja, ehkäpä kummituksiin uskoivatkin. Lapset kuuntelivat ja monet kummituisia ja pimeällä riihtä pelkäsivät.

Pääsiäisen aikaan kulki "rullia" tehden pikku ilkeyttä navetassa - näin uskottiin.

Kun heinäpellolla haravoitiin, ja jos kaverin kanssa haravat tarttuivat yhteen, niin seuraavanakin kesänä yhdessä haravoitiin.

Keväällä, kun käen ensi kerran kuuli kukkuvan, niin laskettiin montako kukkua kuuli, niin monta elinvuotta on varmasti tiedossa.

Joulusaunassa ei saanut puhua, jotta sääsket ei söisi kesällä.

Sulo Tamminen Kyyjärvi