Kyyjärven verkkolehti | marraskuu 2006
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Käänteistä Robin Hood -politiikkaa

1.11.2006 Kansanedustaja Matti Kangas

Tässä kuussa kuulumisia eduskunnasta lähetti Matti Kangas.

Keski-Suomi sai määrärahat nelostien Lusi–Vaajakoski-välin peruskorjaukseen, mikä on hyvä asia. Seuraavana tavoitteena on saada työlistalle Äänekoski–Jyväskylä-osuus. Nelostien kunnostaminen on tärkeää, mutta pelkästään sen perusparantaminen ei riitä. Budjetissa ei ole edelleenkään riittävästi rahaa alempiasteisen tieverkon kunnossapitoon. Tämän hetkisellä rahoituksella pystytään pitämään hädin tuskin tiet nykyisessä kunnossa. Myös Jyväskylän ja Tampereen välinen rataosuus aiheuttaa ongelmia. Tie- ja rataverkon kunnossapitämisellä on ratkaiseva merkitys koko maakunnan kehityksen kannalta ja myös työllisyyden kannalta. Määrärahojen pihistelyä ei voi ymmärtää, kun valtiolla on yli kahden miljardin ylijäämä.

Hallitus on saanut valmiiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksensa ja kunnat laitetaan neuvottelemaan keskenään palveluiden järjestelemisestä. Mutta mikään uudistus ei muuta sitä tosiseikkaa, että kunnat tarvitsevat lisää rahaa! Kunnissa on jo säästetty, ulkoistettu ja irtisanottu henkilöstöä tarpeeksi. Monissa kunnissa ei ole enää mistä säästää. Ellei rahoitusta löydy, olemme pian siinä pisteessä, että valtion on otettava kunnille antamansa tehtävät hoitaakseen. Tähänkö on tultu vauraassa Suomessa?

Hallituksen arvomaailma tuli selväksi jo eduskuntakauden alussa, kun Vanhasen hallitus poisti maan varakkaimmilta ihmisiltä varallisuusveron. Lisäksi annettiin verohelpotukset 30 000 varakkaimmalle suomalaiselle. Helpotukset annettiin vielä prosenttimääräisinä, että kevennys kohdistuisi varmasti eniten ansaitsevien veroihin. Kannatan kevennyksiä, mutta ne olisi pitänyt kohdistaa keski- ja pienituloisille ihmisille. Nyt jätettiin työttömät, eläkeläiset, opiskelijat verohelpotusten ulkopuolelle kokonaan.

Suomessa on EU:n mittapuun mukaan 600 000 köyhää, joista 100 000 on lapsia. Lapsiperheiden köyhyyden kerrotaan lähes kolminkertaistuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan hallitus esittelee 80 miljoonan euron köyhyyspakettinsa. Vertailun vuoksi, pelkkä varallisuusveron poisto tuli maksamaan 120 miljoonaa euroa. Köyhät kunnat joutuvat maksamaan paketista puolet, tämä tarkoittaa veroäyrien ja muiden taksojen nousua. Pienituloiset ihmiset joutuvat siis köyhyyspaketin maksumiehiksi! Eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat olisivat tarvinneet selkeät korotukset toimeentuloonsa. Vaikka valtiolla on rahaa enemmän kuin koskaan, hallitus on tehnyt pelkkää käänteistä Robin Hood -politiikkaa, ottanut köyhiltä ja antanut rikkaille.

Monille pienituloisille riittäisi se, että hallitus palauttaisi kansaneläkkeeseen pohjaosan, antaisi työttömyyspäivärahaan tasakorotuksen ja nostaisi opintorahaa. Tämän sijaan päätettiin 700 euron muuttoavustuksesta työn perässä muuttajille. Pelkän muuttamisen tukeminen tulee pahentamaan entisestään kiihtyvää muuttoliikettä. Nämä ongelmat tiedetään meillä varsinkin pohjoisessa Keski-Suomessa, josta poismuutto on ollut voimakasta. Kaikkien kannalta parempi linja olisi, että työpaikkoja synnytettäisiin sinne, missä ihmiset ovat, eikä pakotettaisi ihmisiä muuttamaan kotiseudultaan ruuhkaiseen ja kalliiseen Etelä-Suomeen.

Meillä syödään Euroopan kalleinta ruokaa. Ruuan arvonlisäveron alentamista vastustavat epäilevät, että hintojen alennus menisi suoraan suurten kauppojen taskuihin. Kaupan keskusliitto on kuitenkin julkisesti luvannut alennuksen menevän suoraan ruuan hintoihin. Eläkeläisiä on peloteltu, että taitetun indeksin takia eläkkeet pienenevät, jos ruuan verotus laskee. Nythän taitettu indeksi voitaisiin vihdoin korjata oikeudenmukaiseen 50:50-tasamalliin! Hallituskin on toppuutellut veronalennuspuheita. Tuntuu, että samat ihmiset, jotka haluavat jatkaa suurituloisten verohelpotuksia, vastustavat ruuan arvonlisäveron alentamista. Ruuan hintojen laskeminen hyödyttäisi kaikkia, mutta suurin merkitys sillä olisi pienituloisille, koska heillä menee suuri osa tuloista ruokaan. Näen ruuan verotuksen keventämisen hyvänä asiana myös kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden sekä työllisyyden kannalta.

Matti Kangas
kansanedustaja (Vas.)