Katso lisäkuvat

Kyyjärven vedenpinnan korkeus nousee talvella ?

Kivirannan palvelukeskuksessa oli paljon asiasta kiinnostuneita paikalla, kun Timo Sokka ja Teppo Linjama Keski-Suomen ympäristökeskuksesta esittelivät ympäristökeskuksen laatimaa ehdotusta Kyyjärven säännöstelyn muuttamiseksi

Hanke on lähtenyt vireille Kyyjärven kunnan ja Kyyjärven kalastuskunnan esityksestä v. 2004. Keski-Suomen ympäristökeskukselle esitettiin, että se tekisi suunnitelman Kyyjärven ja Oikarinjoen  talviajan  säännöstelyn muuttamiseksi. Järven vedenpinnan laskemista talviaikana tulisi vähentää tai siirtää alkavaksi myöhemmin. 

Suunnitteluhanke on edennyt siihen vaiheeseen, että sitä esiteltiin Kyyjärvellä keskiviikkoiltana 24.01.07 yleisölle ja kaikille asiasta kiinnostuneille , Kivirannan  palvelukeskuksessa .

Kunnanjohtaja Mikael  Palola toivotti kaikki tervetulleiksi ja totesi esitetyn hankkeen olevan tärkeä  Kyyjärven kalastuksen ja virkistyskäytön kannalta.

Timo Sokka kertoi aluksi yleisellä tasolla järvien säännöstelystä, lupakäytännöstä ja menettelytavoista, säännöstelyn vaikutuksista, korvauksista ym. asiaan liittyvistä asioista.

Teppo Linjama esitteli varsinaisen säännöstelyn hanke-ehdotuksen.

Uuden juoksutusohje-ehdotuksen mukaan Oikarinjoen pato voitaisiin pitää osittain kiinni aina maaliskuun puoleen väliin saakka, kun nykyisten lupaehtojen mukaan pato on avattava kokonaan viimeistään jo joulukuun puolivälissä.Säännöstelymuutoksen tavoitteena on pitää järven vedenpinta nykyistä korkeammalla tasolla 16.12.- 15.04. talviaikana. Keskimääräinen vedenkorkeus nou- see talviaikana 10 cm. Vuotuinen keskivedenkorkeus nousee 3-4 cm. Suuremman vesitilavuuden johdosta veden happitilanne pysyy parempana, mikä parantaa kalaston elinolosuhteita. Nykyistä korkeampi talvivedenpinta on etu myös talvikalastukselle.

Uuden juoksutusohjeen vaikutuksia on verrattu esimerkkeinä toteutuneisiin vuosiin jotka löytyvät oheisista linkeistä 1999, 2002 ja 2005. Violetin värinen viiva on suunniteltu uusi tilanne ja musta viiva on toteutunut tilanne. Uusi juoksutusohje löytyy linkistä `juoksutusohje.`

Esityksen jälkeen yleisön keskuudessa heräsi vilkas keskustelu. Sakari Pölkki kysyi eikö tuollainen 10 cm:n vedenpinnan nostaminen ole näpertelyä nostetaan 50 cm samalla kerralla? Kommentteja tuli runsaasti myös erityisesti kesävedenpinnan nostamisen puolesta.  Timo Sokka Keski-Suomen ympäristökeskuksesta kertoi, että suuremmankin muutoksen hakeminenkin on toki mahdollista, mutta se vaatii hyvin tarkat tilakohtaisesti tehdyt selvitykset mahdollisen vettymisen ja tulvahaittojen kartoittamisesta ja korvaamisesta. Kesävedenpinnan nostamisessa on myös huomioitava alapuolisen vesistön tilanne, jotta sinne ei aiheuteta veden virtauksen vähenemistä siinä määrin, että siitä on haittaa.

Ari-Pekka Tuukkanen esitti kriittisen puheenvuoron Kortejoen vaikutusalueella maanviljelyksen puolesta. Rankkojen sateiden ja kevättulvien jälkeen pelloille jo nyt nousee tulvavesi. Jos vedenpintaa vielä nostetaan tilanne pahenee entisestään. Hänen mukaansa maanviljelyn harjoittaminen vaarantuu jos varsinkin kesävedenpintaa nostetaan. Yleisön joukosta epäiltiin  tulvien johtuvan Kortejoessa olevasta kallioalueesta, joka aikanaan on puulleellisesti ruopattu. Paikalla oli myös muita maanviljelijöitä, jotka eivät kokeneet tulvahaittoja erityisen ongelmallisina.

Juhani Vertanen muistutti, että vedenpinnan nostaminen ei yksistään ole kalastuksen asia vaan siitä hyötyvät kaikki järven virkistyskäyttäjät, loma-asutus mukaan lukien.

Timo Sokan mukaan jos säännöstelyn muutoksen vaikutus keskiveden korkeuteen on alle 5 cm, niin säännöstelyluvan hakeminen on hallinnollisesti helpompi ja yksinkertaisempi toteuttaa. Tilaisuudessa yleisesti päädyttiin mielipiteeseen, että on lienee viisainta edetä laaditun suunnitelman mukaan. Kunta hakee säännöstelyn muutosta Itä-Suomen ympäristölupavirastolta Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatiman suunnitelman pohjalta  .