Kyyjärven verkkolehti | maaliskuu 2007
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Piia Soininen: Lapsen etu aina ensin

13.3.2007 Piia Soininen

Palstoilla on kirjoiteltu paljon subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Mielipiteitä löytyy puolesta ja vastaan, kummaltakin aivan hyviä perusteluja löytyy.

Mielestäni lapsen päivähoitoon viemiselle voi olla monta erilaista, mutta pätevää syytä. Lapsen vanhemman ollessa uupunut, sairas tai muuten kykenemätön huolehtimaan lapsestaan täysipainoisesti on päivähoito varmasti lapsen kannalta ja myös vanhemman kannalta oikea ratkaisu. Päivähoito-oikeus voi olla myös hyvin perusteltua äidin ollessa uuden perheenjäsenen kanssa kotona. Ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa voivat olla hyvinkin raskasta aikaa univajeen, hormonimuutosten ja vauvan perushoidon kanssa puhumattakaan, jos vauva on itkuinen koliikki lapsi. Tällainen tilanne on kuitenkin tilapäinen ja vauvaperheen arki helpottuu useimmiten muutaman kuukauden kuluessa.

 

Perheillä, joilla ei sosiaalista verkostoa ole tukena ja apuna, hyötyvät vanhempien sisarusten päivähoidosta. Ne perheet, joilla isovanhemmat tai sisarukset asuvat lähellä, saavat usein korvaamatonta apua heiltä eikä lapsen päivähoitotarvetta niin herkästi synny. Päivähoito-oikeuden mahdollisessa rajaamisessa tulee aina olla yksilöllisten ratkaisujen mahdollisuus. Perheiden tilanteet ja voimavarat ovat erilaiset, ne pitää huomioida. Päivähoito toimii usein tärkeänä ennaltaehkäisevänä tukimuotona  vanhempien väsymyksen ja myös lapsen kehittymisen kannalta, virikkeitä ja leikkiseuraa on saatavilla.

 

Asiassa on myös se toinen puoli, jota ei tule sivuuttaa. Äidin tai isän ja lasten yhdessä kotona oleminen on arvokasta aikaa koko perheelle. Perhe kasvaa perheeksi yhdessä olemalla ja opettelemalla arkea yhdessä. Myös lapset kasvavat sisaruksiksi ja sopeutuvat uuteen perheenjäseneen olemalla uudessa elämäntilanteessa mukana. Myös kasvatusvastuu lapsesta kuuluu ensisijaisesti lapsen vanhemmalle. Kotona hoidettu lapsi säästyy usein myös ikäviltä tulehduskierteiltä, jotka myös rasittavat perhettä.

 

Totuus nyky-Suomessa kuitenkin on se, että lapsen täyttäessä kolme vuotta lasta hoitaneen vanhemman on useimmiten mentävä töihin. Kotihoidontuen jatkaminen seitsemään ikävuoteen asti antaisi vanhemmille mahdollisuuden valita lapsen kotihoito. Kotona hoidettu lapsi olisi sitä paitsi edullisempi vaihtoehto kunnillekin. Lähtökohtana tulisi olla, että perhe saa itse päättää elämäntilanteensa mukaan missä lapsiaan haluaa hoitaa, kotona vai päivähoidossa.

 

Piia Soininen,

Kansanedustajaehdokas, KD
www.piiasoininen.net