Petri Neittaanmäki: Uuteen hallitusohjelmaan kirjattava selkeät tavoitteet

Vaalikausi lähestyy loppuaan. Lähes kaikki hallitusohjelmaan kirjatut asiat on saatu toteutettua. Työtä riittää kuitenkin runsaasti myös seuraavalle vaalikaudelle.

Tyytymättömyys hallituksen politiikkaa kohtaan on ollut suurinta kaikkein pienintä eläkettä saavien keskuudessa. Heillä on siihen täysi oikeus. Vaalikauden aikana hallituksen esittämät seitsemän ja viiden euron tasokorotukset osoitettiin kaikille 900 000:lle kansaneläkettä saavalle, kun ne olisi pitänyt kohdentaa pelkän kansaneläkkeen varassa oleville 88 000:lle eläkeläiselle.

Kahdentoista euron tasokorotuksella ei ollut suurtakaan vaikutusta kenenkään talouteen, mutta jos korotukseen käytetyt rahat olisi kohdennettu köyhyysrajan alapuolella eläville, ne olisi pystytty maksamaan kymmenkertaisena. 120 euron tasokorotuksella olisi ollut jo taloudellistakin merkitystä monille. Tämä olisi ollut myös oikea askel sen vaalilupauksen suuntaan, josta nykyistä peruspalveluministeriä on toistuvasti erityisesti kokoomuksen taholta moitittu.

Esitys kaatui sosialidemokraattien vastustukseen, jotka kyllä juhlapuheissaan ovat usein vähävaraisen kansanosan asialla. Sosialidemokraatit halusivat eläkkeisiin tulevat korotukset poliittisista syistä kaikille kansaneläkettä saaville, koska pelkän kansaneläkkeen varassa ovat usein keskustaa äänestävät maaseudun ihmiset ja omassa kodissaan lapsiaan hoitaneet kotiäidit.

Jotta tulevat eläkekorotukset voitaisiin suunnata oikeudenmukaisemmin, tulisi asia kirjoittaa ehdottomasti jo tulevan hallituksen ohjelmaan.
Väitteet, että korotusten kohdentaminen tietylle ryhmälle ei ole esimerkiksi teknisesti mahdollista, eivät pidä paikkaansa. Nykyisillä tietojärjestelmillä kohdentaminen pystytään varmasti toteuttamaan.

Vaikka eläkeläiset ovat suuri väestöryhmä, myöskään muita köyhyysrajalla
eläviä ei pitäisi unohtaa. Monet lapsiperheet elävät todella pienten tulojen varassa ja useat vanhukset jäävät vaille tarvitsemaansa hoitoa. Vaikka Vanhasen hallitus onnistui pitkästä aikaa saamaan aikaiseksi parannuksia myös näiden väestöryhmien tilanteeseen, on työ edelleen kesken. Pienintä äitiys- ja isyysrahaa sekä kotihoidontukea on pyrittävä edelleen korottamaan. Kuntien on huolehdittava yhdessä valtion kanssa riittävistä resursseista neuvola-, päivähoito- ja vanhuspalveluihin.

Opiskelijoidenkin taloudellinen asema on tiukka. Opintorahaan ei ole tehty
tasokorotusta vuoden 1992 jälkeen, vaan päinvastoin Lipposen I hallitus
jopa leikkasi sitä. Vanhasen hallituksen toteuttamaa opintolainan enimmäismäärän korottamista 300 euroon ja lainan verovähennysoikeuden
käyttöönottoa ei tule kuitenkaan väheksyä, sillä uudistus mahdollistaa monille täysipäiväisen opiskelun. Tästä parannuksesta huolimatta opintorahan tasokorotus sekä harjoittelujärjestelmän luominen, joka mahdollistaisi kaikille opiskelijoille oman alansa työkokemuksen saamisen jo opiskeluaikana, on kirjattava uuden hallituksen ohjelmaan.

Hallituksen toteuttaman yritysverouudistuksen jälkeenkin yrittäjäkentällä riittää vielä paljon tekemistä. Yrittäjien veroja ja muita maksuja tulisi entisestään alentaa, sillä pienimpiin yrityksiin syntyy suhteessa eniten uusia työpaikkoja. Muutoinkin järjestelmää tulisi kehittää siihen suuntaan, että työttömyys vähentyisi nykyistä nopeampaa tahtia. Työn tekeminen tulisi tehdä kaikissa tilanteissa kannattavammaksi kuin työttömänä oleminen.

Ulkopolitiikan saralla Lähi-idän tilanne on osoittanut, että elämme edelleen levottomassa maailmassa Urho Kekkosen sanoja käyttääkseni.
Sotilaallinen liittoutumattomuutemme on osoittautunut viisaaksi ratkaisuksi, ja se tulee säilyttää myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

Asettamieni tavoitteiden saavuttamiseksi on suorastaan välttämättömänä,
että keskusta voi jatkaa hallituksessa tulevallakin vaalikaudella. Tästä
päättäminen on luonnollisesti kansalaisten käsissä.

PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)