Ahti Vielma: Aluepoliittiset tavoitteet uuteen hallitusohjelmaan

Punamultahallitus lupasi ohjelmassaan harjoittaa sosiaaliseen ja alueelliseen tasapainoon tähtäävää politiikkaa.

Kun vaalikausi on lopuillaan, on syytä katsoa hiukan peruutuspeiliin, onko lupaukset täytetty. Valitettavasti vastaus on tyly: hallituksella ei ole edes ollut johdonmukaista aluepolitiikkaa. Sosiaalisesti ääripäät ovat vain etääntyneet toisistaan ja maastamme löytyy runsaasti alueita, jotka on tyystin unohdettu päättymässä olevan vaalikauden aikana.

Istuvan hallituksen investointitoiminta on ollut hyvin Etelä-Suomi-keskeistä. Merkittävät rata-, tie- ja talohankkeet ovat sijoittuneet eteläiseen osaan maatamme ja maakunnista on seurattu kehitystä sivusta pettyneinä. Tilannetta ei korjaa edes se, että Nelostien rakentamisesta tehtiin päätös ja työt käynnistyvät vielä kuluvan vuoden aikana. Hanke on toki todella merkittävä, mutta sen vaikutukset pohjoiseen Keski-Suomeen eivät ole kuitenkaan kovin suuret, valitettavasti. 

Mitä pitäisi sitten tehdä?

Ensinnäkin on muutettava asenteita paljon maaseutumyönteisemmiksi. Punamultahallitus on toiminut alistuneesti. Ei tuolle kehitykselle mitään voi, olen kuullut monen keskeisenkin poliitikon sanovan. Näitä autioitumisen apostoleita istuu maassamme liian paljon ratkaisevilla paikoilla. Niille tuoleille on saatava henkilöt, jotka ottavat tavoitteekseen suunnan kääntämisen ja asenteiden muuttamisen. Tämän päivän toimenpitein ei olisi sodanjälkeisestä tilanteesta selvitty! 

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta on jatkettava katkeamattomana kehityksenä tulevan hallituksen toimesta. Suosittelisin jopa "paukkuja" lisää todellisten tulosten saamiseksi. Minkäänlaiseen jahkailuun ei nyt ole varaa. Kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä ja tarvittaessa uskallettava tehdä myös kuntaliitospäätöksiä. Käyty prosessi on ollut hyvä askel oikeaan suuntaan, siitä on annettava tunnustus hallitukselle. Mutta pysähtyä ei nyt saa, tehty työ valuu muuten hukkaan.

Keskeinen asia kehityksen kannalta on työttömyyden nujertaminen. Meillä on todella korkea työttömyysaste, suuret sosiaalimenot ja pienet verotulot. Tämän vuoksi oli surullista nähdä äänestystulos eduskunnan istuntosalin seinällä YT-lain osalta. Tulin sanoneeksi puhujakorokkeelta, että jos sama aika, mikä käytettiin ministeriössä ja sen alaisissa virastoissa, hallituksessa ja eduskunnassa lisä byrokratian luomiseen kahdenkymmenen työpaikan yrityksille, olisi käytetty keskusteluun ja päätöksiin siitä, miten pieniä yrittäjiä voitaisiin auttaa työllistämään enemmän, olisi maallemme tehty suuri palvelus. Tuon palveluksen tekee toivottavasti seuraava hallitus ja kirjaa tavoitteet hallitusohjelmaansa.

Julkishallinnon, valtion ja kuntien, tulisi toimia samojen päämäärien saavuttamiseksi. Istuvan hallituksen aikana on monesti tuntunut siltä, että valtiovalta vetää mattoa kuntien päättäjien alta heidän pyrkiessään voittamaan ongelmia alueillaan. Viimeisimmät uutiset valtavista osingoista valtiolle ja suurista vaalilupauksista tuntuvat pilkanteolta monen veteraanin, sotainvalidin ja eläkeläisen mielestä. Tällaista palautetta olen saanut monelta suunnalta Keski-Suomea.

Rehellisyys maan perii!

Olen eduskuntatyöni aikana todennut hyvin usein, että eduskunta on huomattavasti mainettaan parempi paikka. Haluan sen jälleen kerran todeta. Kuluvalla vaalikaudella on kuitenkin tehty karkeita, anteeksiantamattomia virheitä, joita on turha kiistää. Nöyryyttävä päätös kansaneläkkeiden korottamisesta seitsemällä ja viidellä eurolla, veteraanien kuntoutuksesta tinkiminen, vaikeavammaisten avustajien epääminen, maaseudun koulujen ahdinkoon saattaminen, haja-asutusalueiden joukkoliikenteen vähentäminen, jne., ovat kaikki esimerkkejä siitä, että hyvä tahto hallitsijoilta puuttuu, vaikka talous antaisikin mahdollisuudet humaaneihin ratkaisuihin. Seuraavan hallituksen tulisi olla "hyvän tahdon hallitus", joka palaisi ihmisten ja heidän ongelmiensa keskelle, eikä kehuisi itseään kullanväristen kattokruunujen alla.