Katso lisäkuvat

Vanhan kulkurin matkassa

Tämä on kuvaus päivän matkasta sudenpentukisoihin Muuramen Isolahteen.

Lauantaiaamuna 5.5. oli neljällä Pantterit -laumanjäsenellä aamuherätys jo kuudelta. Vaikka lauma on suuri saimme vanhemmista sudareista innostettua vain neljä kuuden sijasta matkaan. Reppu oli pakattu jo illalla valmiiksi, aamulla lisättiin eväät. Kisaa varten pentueen piti ottaa mukaan mm. saha, neula ja lankaa, hakaneuloja ja ensiaputarvikkeita. Aamuauringon säteissä hurautimme autolla Jyväskylään ja siitä Isolahden koululle. Vähän jännitti vai oltiinko vielä puolinukuksissa, autossa oli hyvin rauhallinen tunnelma.

Perille päästyämme etsimme turhaan vessaa, ei löydy edes kysymällä. Onneksi partiolainen osaa "käydä metsässä". Kisatoimisto vessoineen avautui vasta sitten myöhemmin. Startti lähestyi ja oman nimen kuultuamme saimme huutaa PAIKALLA. Partiotaitokisoissa suoritetaan erilaisia rastitehtäviä jotka sitten pisteytetään. Joissakin tehtävissä on aikaraja. Pentue suorittaa tehtävät itsenäisesti, saattaja ei saa auttaa. Lähtötehtävänä oli valmistaa Kulkuri-Erkin pussi. Sellainen kepin päässä keikkuva pussi tavaroiden kuljettamiseen. Rasteilla tehtävät ohjeineen annetaan kirjallisesti. Rastilta toiselle kuljetaan kartan mukaan.

Pantterit valmistivat hienon kulkurinpussin ja se olalla matkanteko alkoi. Seuraavaksi pussiin piti kerätä luonnosta materiaaleja jotka oli kuvattu erilaisin adjektiivein. Esim. kovaa, pistävää ja vihreää. Matkalla tulee aina NÄLKÄ ja evästä syötiin välillä, yleensä odotellessa vuoroa rasteille. Kisassa oli 25 eri pentuetta, että ruuhkaa hieman syntyi. Mutta siinä ajassa sudari-ikäinen partiolainen ennättää tehdä pieniä tutkimusmatkoja. Pantterit esim. bongasivat sorsan.

Matkalla kyseltiin tietämystä jokamiehenoikeuksista, tunnistettiin sokkona makuaistin avulla eri värejä. Se oli Panttereista maukas tehtävä! Ensiapurasti jännitti vaikka kaatunut kaveri tuttu olikin. Mutta sitä saattajaa jännitti kyllä koko matkan ajan ja ihan eniten. Oli yksi tehtävä jossa saattaja sai auttaa, nuotion tekemisessä. Siihen annettiin neljä puuta ja tikut sai hakea kun nuotio oli sytyttämistä vaille valmis. Hommana oli paistaa annetusta taikinasta tikkupullaa. Myös rastihenkilölle paistettiin yksi pulla. Panttereiden mielestä: ei ehken ollut se suurin makuelämys mutta onpahan nyt sekin maistettu. Kulkuri-Erkille tuli kaikesta pullan syönnistä jano. Joten piti valmistaa vesilippi. Tuohesta ja kepistä. Oli vaikea homma, mutta olisi siinä vesi sen hetken pysynyt, että suuhunkin olisi jotain saanut.

Hauskoja rasteja olivat mm. kun kulkuri tuli kosteikolle ja piti suorittaa ylitys jalkoja kastelematta. Tai kun illalla Kulkuri-Erkki ei saanut unta ja jotain piti keksiä tylsyyteen. Keksi sitten veden pullotuksen rättiä apuna käyttäen, aikaa oli 3 min. Veden pullotukseen oli kiva lopettaa. Maali jo häämötti ja Pantterit saivat vielä kerran ilmoittautua maalirastilla: Pantterit ilmoittautuu rastille numero 10. Kisanumero 286. Vahvuus 4+1. Sitten luovutettiin kulkurinpussi ja saatiin lupa mennä ruokailemaan. Hienoa Pantterit! Kyllä olitte reippaita ensikertalaisia matkaajia. Hulppea viisituntinen takana, jalat väsyneenä mutta suu leveänä kuin voittajilla.

Lihasoppa maistui hyvälle. Lähes yhtä hyvälle jälkiruoka ostokset paikallisesta kyläkaupasta. Nyt oli aikaa touhuta koulun maastossa. Odoteltiin pisteiden laskua ja osallistumisdiplomeja. Ja kun ne oli lakun kera jaettu, ennätti vielä vähän leikkiä, kun saattaja odotti autoon täydennystä. Ennen kuutta päästään lähdölle ja suunnataan Jyväskylään tankkaamaan vatsoja. Olin satavarma kun kotimatka alkaa, että ekat nukkuu jo Kirrissä. Mitä vielä, autossa on nyt menoa ja meininkiä muille jakaa. Ne laulaa, nauraa ja höpöttää aina kotiin asti. Iltauutisten aikaan saavumme kotiin uusien elämysten täyttäminä. Matkan teko avartaa, vanhan kulkurinkin matkassa.

Jos joku on kiinnostunut katsomaan sudenpentukisan tuloksia ja lisää kuvia tapahtumasta, niitä löytyy tästä linkistä http://koti.tnnet.fi/jyme/?id=etu&tiedote=10 Jyväskylän Metsänkävijöiden kotisivuilta.