Kyyjärven verkkolehti | toukokuu 2007
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

 

Katso lisäkuvat   

Pyöräretki Kalettoman laavulle

13.5.2007 Timo / Kyypartio

Sählärit matkasi Kalettoman laavulle. Eli sattui ja tapahtui...
Osa 1.

Kaikki alkoi kun Sählärit päättivät tehdä pyöräilytaitomekin. Kololla harjoittelimme pyörän korjausta veljeni "vanhalla" pyörällä. Kun pyörässä ei ollut mitään paikattavaa joten päätimme puhkaista kumin siitä pyörästä. ( Se kumi ei ole vielä tähän päiväänkään mennessä paikattu, koska liima ja paikat ei oikeen ole kestäneet.) Ja pyörä on kololla vieläkin "hajalla" ja odottaa viejäänsä ongelmajäte-laitokselle. Pyörää ei koskaa saatu kuntoon.

Ajattelimme ensin tehdä retken Peuralinnaan Ahvenlammen laavulle, mutta sinne lähteminen estyi kun saimme kuulla, että tie on huonossa kunnossa ja ajankohta oli epäselvä. Joten meidän puolestamme päätettiin retkikohde ja ajankohta. Mutta se ei haitannut. ( Ainoa vika ajankohdassa oli se että Suomen välieräpeli USA:aa vastaa juuri samana päivänä kello 14.15, mutta ehdimme katsomaan pelin lopun kaikista epäilyksistä huolimatta.) Matkakohteemme oli Kalettoman laavu jossain Kumpulan metsissä Kalettoman lammen rannalla.

Lähtömme oli määrä tapahtua kello 10.00 Esson pihasta. Ennen lähtöä kävimme kaupassa ostamassa ruokaa. Esson pihassa todettiin että ruokaa olisi vaikka pataljoonan tarpeisiin. Sekös huvitti. Lähdimme kello 10.00 kuten oli sovittu, ja mukaan lähtivät vartiolaisista: Janit H & M ja Joni O. Meistä isommista mukaan lähtivät kaikki vj:t ja vahvistus Risto retken seniori.

Matkan alku meni aivan mainiosti. Ensimmäinen paussi oli Pietari Braahen-tien varressa pieni lähde metsässä. Siellä jotkut aloittivat jo omien eväiden syönnin, koska aamulla ei oltu syöty tukevaa aamupalaa. Risto kasteli kenkänsä lähteessä kun oli ottamassa vettä. Hän sai kylläkin vettä ilman suurempia kastumisia. Minulla oli jo siinä vaiheessa píeniä "puutumisia" pepussa, mutta ei siitä sen enempää. Siitä jatkoimme jokusen kilometrin tietä eteenpäin ja käännyimme Viljamin ja Samin tuntemaa ja hyväksi valitsemaa reittiä. Se reitti oli hieman mäkinen ja pehmeä hiekkaisiakin pätkiä löytyi. Risto lähti kiertämään semmoista hiekkaista mäkeä jostain kaukaa, mutta hän tuntee oikarin tiet niin hyvin että hän pääsi Elman kaupalle toista kautta mitä me "nuoriso" menimme. Siinä pidimme toisen paussin.

Elman kaupalta jatkoimme "blåa vägenia" Kumpulan tien haaraan asti. Siitä lähdimme kumpulaa kohti. Sillä tiellä on hirveästi mäkiä, joten siellä alkoivat kuulua ensimmäset valitukset takaliston puutumisesta. Ajoimme erään mummon ohi ja pysähdyimme erään talon pihaan johtavalle tien haaraan paussille numero kolme. Risto tuli jälleen hieman jäljessä ja valitteli hieman "liian" kovaa vauhtia. Kun huomasimme että tämä samainen mummo kenen ohi ajoimme oli tulossa "kovaa"  vauhtia ohi niin päätimme lähteä jatkaamaan matkaa. Mutta ennen matkan jatkamista Sami ja Viljami vaihotivat pyöriä keskenään. Samoin tekivät myös Jani H ja Joni.

Olimme jo matkan puolivälissä, kun pyysin Viljamia katsomaan kelloa, kello oli  n. 11.10. Huomasimme että saattaisimme ehtiä kotiin ennen pelin loppumista. Pölkin tienhaarasta käännyimme Pölkkiin päin. Sillä tiellä joku ajoi pakettiautolla varmaan 120km/h. Jo arvaamattakin saattaa tietää, että minä ja muutama muu ajoivat kutakuinkin keskellä tietä. Kun kuului huuto : "Auto tulee!!" Niin menimme reunaan. Minä tietenkin heti auton ohi ajettua käännyin keskelle tietä. En tajunnut että sieltä tulee toinenkin auto. Siitäkin minua varoitettiin, ja onneksi se toinen autoilija ajoi hiljempaa. Kukaan ei jäänyt auton alle. Käännyimme sietä tielle jonka tienviitassa luki Kaleton. Se tie oli sepeliä jota louhitaan sieltä jostain Kumpulan korvesta. Ajoimme sen paikan ohi pois tulo-matkalla. ( Ei siitä sen enempää ennen osaa 2.) Tie joka on "päällystetty" sepelillä tärisyttää hirveästi pyörällä ajaessa. Emme edes vilkaisseet Ekin antamaa karttaa vaan menimme vaiston mukaan, mutta eräässä tien haarassa emme toimineet vaistonkaan mukaan koska Joni oli käynyt laavulla aikaisemmin niin hän tiesi minne pitää mennä, onneksi. Pääsimme "parkkipaikalle" asti pyörillä, mutta kaikki menivät polkua pitkin pidemmälle ja toiset taas jäivät alkumatkalle, koska kaikki eivät uskaltaneet/halunneet ajaa polkua pitkin. Kukaan ei kuitekaan ajanut laavulle asti.    Jatkoa seuraa....