Kyyjärven verkkolehti | kesäkuu 2007
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

 

Kuukauden runo

Nopolan koulun 4. luokka / M.O.

Kesäkuun runot ovat Nopolan koulun 4. luokan oppilaiden tuotoksia.

Tällä palstalla julkaisemme kyyjärveläisten kirjoittamia runoja. Mikäli sinulla on siis pöytälaatikon kätköissä runoja, joita tahtoisit julkaista tällä palstalla, otamme niitä ilomielin vastaan kirjastossa.

                Vadelmat

          Vadelmat on ihania,
          välillä suussa sulavia.
          Joskus niissä on matoja,
          välillä ihan satoja.
                       Katri


                Olen mutta toivoisin olevani

          Olen viisas mutta toivon, että olisin viisain.
          Olen vahva mutta toivoisin olevani vahvin.
          Olen poika mutta toivoisin olevani mies.
          Olen rikas mutta toivoisin olevani rikkain.
          Olen koulussa mutta toivoisin olevani kotona!!
                                        Eemil ja Jussi


                    Sammakko

          Olen pikku-filibs.
          Väriltäni vihreä.
          Isäni on varis.
          Äitini on leppä.
          Siskoistani en tiedä.
          Helmi päässä varpaiden,
          sormissa ei mitään.
                       Minttu


                    Kissa

          Mää olen kissa täällä,
          aina maan päällä.
          Mää raavin puuta,
          mua vihloo suuta.
          Katson kuuta
          ja sanon MAU!
                         Anneli


                    Hevoseni

          Hevoseni on upea, kaunis mustakin.
          Niin varmaan sustakin.
          se juoksee kuin tuuli,
          sen taivaskin kuuli.
          Ennen se koki hetket kipeät,
          sen silmät olivat toivottomat, pimeät.
          Sen nuoruuden sielu pois palo,
          mutta sitten tulin, mukaani vein,
          sen hevosen vuoksi tein.
          Hevosen silmiin nousi taas
          se entinen kirkas, iloinen valo.
          Sen samettinen turpa,
          salpaa hengityksen vähäksi aikaa multa.
          Sen mustaan harjaan kasvoni peitän,
          entiset surut pois heitän.
          Sitä hylkää koskaan en,
          pidän varmasti aina sen!
                       Merja