Jokainen meistä voi edistää terveyttä

Vain alle 20 prosenttia terveydestä tuotetaan terveydenhuollossa, kaikki muu syntyy muualla.

Siksi onkin erinomaista, että tuo kaikki muu sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen on otettu hallituksen politiikkaohjelman aiheeksi. Terveyttä edistäviä päätöksiä pitää jatkossa kyetä tekemään yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tämä pätee niin valtionhallintoon, alue- ja paikallishallintoon kuin elinkeinoelämään, järjestöihin, työpaikkoihin ja yksilötason päätöksentekoonkin. Terveys kannattaa !

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma pureutuu kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaamiseen. Lasten, nuorten ja työikäisten ylipainoisuutta pitää saada laskemaan sekä päihteiden ja tupakoinnin käyttöä vähenemään. Syytä onkin, sillä Stakesin tutkimus kertoo jo kolmasosan yhdeksäsluokkalaisista juovan väkeviä. Alkoholi aiheuttaa joka vuosi peräti 4 miljardin euron kokonaiskustannukset yhteiskunnassa. Ja pelkkä aikuisiän diabeteksen hoito tyhjentää valtion ja kuntien kassaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomi ikääntyy Italian ohella nopeinta vauhtia Euroopassa. Työelämässä pitäisi siis jaksaa entistä pidempään ja työhön pitäisi tarttua entistä aikaisemmin. Jos terveyden edistämisen politiikkaohjelmalla saadaan vaikutettua ihmisten elintapavalintoihin ja sitä kautta kansantautien vähenemiseen, säästämme terveydenhoitomenoissa ja saamme myös hupenevan työvoimamme riittämään paremmin.

Säännöllinen liikunta ja ulkoileminen on tärkeää kaikenikäisten ihmisten elämässä. Esimerkiksi vanhusten lihaskunnon ja toimintakyvyn säilyttämiseksi pitää tehdä työtä. Olemme kuvitelleet, että  terveydenhuoltohenkilöstö onnistuisi kannustamaan vanhuksia liikkumaan. Professori Taina Rantasen tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että useimmat vanhukset muistavat pelkästään varoituksia ja kehotuksia olla liikkumatta !
Vanhuksille on saatava apua ulkoilemiseen asuivatpa he sitten omissa kodeissaan taikka laitoksissa. Myös terveyttä edistäviin elinoloihin on kiinnitettävä nykyistä paremmin huomiota. Harva vanhus uskaltaa lähteä ulos, jos teitä ei ole hiekoitettu taikka kävelyreitti on pilkkopimeä.
Elinympäristön esteettömyys merkitsee sitä, että vanhusten asuntoja taikka dementiakoteja ei saisi sijoittaa vaikeakulkuisiin kerrostaloihin. Jokaisessa vanhainkodissa pitäisi lisäksi olla kunnolliset pihat ulkoilun onnistumiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on kehitettävä, jotta yhä kasvavia terveyseroja voidaan kaventaa. Varhainen puuttuminen ongelmiin pitää aloittaa jo neuvolatyössä ja sen on jatkuttava saumattomasti perhekeskus-, päivähoito- ja koulumaailmassa. Työttömien terveydenhuolto on avainasemassa terveyserojen kaventamisessa, samoin mielenterveysongelmista kärsivien avokuntoutus.

Kulttuuri ja taide eri muodoissaan tuottaa hyvinvointia meille kaikille. Taiteesta nauttiminen tai sen tuottaminen vähentää stressiä ja kuten tunnettua, jopa lisää elinvuosia. Jokaisen kuntalaisen pitäisikin iästään tai kunnostaan huolimatta päästä elämysten lähteille. Kolmannelta sektorilta löytyy hyviä esimerkkejä osallistavasta ja aktivoivasta kulttuuritoiminnasta, joka ulottuumyös vaikeasti tavoitettaviin ryhmiin. Tällaisia ovat vaikkapa kehitysvammaisille tai mielenterveyskuntoutujille suunnatut taidetoiminnan muodot taikka työttömien taidetyöpajat.
Lasten ja nuorten kohdalla kulttuuri tarjoaa erinomaisen työkalun syrjäytymisen estämiseen, omien tunteiden käsittelemiseen ja ympäröivän maailman hahmottamiseen.

Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk)
www.ailapaloniemi.net