Metsänjalostuksen hyödyt käyttöön

Metsänomistaja voi lisätä tulevan metsänsä puuntuotantoa jopa 15-20 prosenttia valitsemalla uudistusalalleen jalostettuja siemenviljelyssiemeniä. Metsänuudistaja voi valita metsikkösiemenet, siemenviljelyssiemenet tai niiden yhdistelmän.

Metsänuudistajan kannattaisi kylvää edes osa uudistamisalastaan siemenviljelyssiemenillä. Kustannuksia voi pienentää kylvämällä esimerkiksi puolet jalostettuja ja puolet metsikkösiemeniä. Metsikkösiemenillä varmistuisi riittävä tiheys, siemenviljelyssiemenillä kasvu ja laatu. Kaksi erilaista siemenalkuperää voisi myös varmistaa hyvän viljelytuloksen varsinkin epäedullisina kesinä. Tasaisesti ja samaan aikaan itävä siemenerä ei välttämättä ole paras valinta, varsinkaan jos itämisen jälkeen on vaikkapa moniviikkoinen sateeton jakso. Eri siemenerät itävät hieman eri aikaan, joten uudistamistulos varmentuu yhdistelmäsiemenillä. Vaihtoehtona uudistusalalle voidaan jättää siemenpuita, jolloin kylvetään vain jalostettuja siemenviljelyssiemeniä.

Käyttömäärät

Metsäkylvöissä männyn siementen käyttömäärä on itävyyden mukaan 250-500 g/ha. Koneellisessa kylvössä suositellaan käytettäväksi siementä 350-600 g/ha ja kylvökohtia 4000-5000 kpl hehtaarille. Yhteen kohtaan ripotellaan 15-25 siementä, mieluummin vähän erilaisiin paikkoihin. Siemenet itävät parhaiten pienessä vaossa tai painaumissa. Siemenet voidaan peittää aivan kevyesti, mutta niitä ei kannata kylvää paikkoihin, joissa vesi voi seisoa.

Siemenviljelykset

Siemenviljelykset on perustettu metsäpuiden siementen tuotantoon. Niihin on valittu metsänjalostuksen menetelmillä luonnonpopulaatioiden parhaita puuyksilöitä, pluspuita. Pluspuita monistetaan siementen tuotantoon kasvullisesti varttamalla. Samasta pluspuusta monistetut vartteet ovat perimältään identtisiä ja kuuluvat samaan klooniin. Yksittäisen siemenviljelyksen perustamiseen käytetään vähintään 20 kloonia.

Vartteiden istutuspaikat valitaan siten, että eri alkuperää olevat pluspuut risteytyisivät mahdollisimman tasaisesti keskenään. Siemenviljelyksille pyritään valitsemaan viljelyksen sijaintia vastaavan lähtöisyysalueen oloihin sopeutuneita klooneja.

Jalostushyöty

Metsänjalostuksen tavoitteet ovat erilaisia maan eri osissa. Etelä-Suomessa metsänjalostuksella pyritään parantamaan puiden kasvunopeutta, teknistä laatua ja tuholaisten ja tautien kestävyyttä. Pohjois-Suomessa tärkein jalostettava ominaisuus on ilmaston kestävyys.

Siemenviljelysten perustaminen alkoi ensimmäisen polven siemenviljelyksistä, joita perustettiin Suomeen 1950-1970 –luvuilla yli 3000 hehtaaria. Myöhemmin viljelykset on harvennettu siten, että jälkeläiskokeissa parhaiten menestyneet puut ovat enää jäljellä. Nykyisin tuotettavat siemenviljelyssiemenet kerätään näiltä parannetuilta viljelyksiltä. Siemenviljelyssiemenistä kasvavien puiden tilavuuskasvun lisäys on 15-20 % verrattuna metsikkösiemenistä syntyviin puihin.

Sakari Pönniö
Siemenhuollon asiantuntija, metsänhoitaja
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Kyyjärven männynkylvö

Kyyjärvellä metsänhoitoyhdistykseltä saa myös paikallisesti kerättyjen männynsiemenien lisäksi jalostettua siementä. Käsikylvössä siemenmenekki on ollut 100 - 200 g/ha. Konekylvössä, joka tehdään äestyksen yhteydessä siemenmenekki on ollut 250 - 300 g/ha. Vuoden 2008 kylvöissä käytämme jalostettua siementä parantamassa kasvua ja laatua sekä metsikkösiementä lisäämässä taimikoitten alkutiheyttä ja sitä kautta laatua. Sekakäytöllä saadaan kustannushyötyjä metsänuudistukseen.

Jukka Kainulainen

Toiminnanjohtaja, Kyyjärven metsänhoitoyhdistys