Katso lisäkuvat

Sari, hääteltta, hindi, värit ja tuoksut

Viime viikolla eli viikolla 46 Kyyjärven koululaiset tutustuivat intilaiseen kulttuuriin ja Intiassa tehtävään lähetystyöhön. Näyttelyn tarjosi Kyyjärven helluntaiseurakunta ja esittelijänä toimi Marjo Jokinen, joka on itse ollut Intiassa kolmisen kuukautta lähetysharjoittelussa.

Sari ei olekaan tytön nimi, vaan intialaisen naimisissa olevan naisen asu, 6 - 8 metriä kangasta ympärille kiedottuna. Ja hyvältä näyttää :-) Kaiken kauniin sisällä voi kuitenkin olla pelkoa, joka seuraa siitä, että jumalat on rauhoitettava, kun on tullut tehtyä virheitä. Niinpä intialaiselle yhtä hyvin kuin suomalaisellekin on vapauttavaa kuulla sanoma taivaallisesta Isästä, joka rakastaa ja tarjoaa anteeksiantoa Jeesuksen työssä.

Häätelttaan eivät asetukaan häävieraat, vaan hääpari. Häissä voi nimittäin olla tuhatkin vierasta, joista hääpari ei välttämättä tunne edes puolia. Intialaisen hääparin määräävät viime kädessä vanhemmat, vaikka rakkausavioliittojen määrä onkin kasvussa. Hääpuku ei morsiamella olekaan perinteisesti valkoinen vaan perinteisesti kirkkaan punainen. Väriä sinnekin.

Hindin kielellä tervehditään sanomalla: "Namaste," ja kiitetään "Danyhawaad". Muistinkohan oikein? Jälkimmäisen oikeinkirjoitus on kyseenalainen. Onneksi minä en ole ollut kääntämässä Raamattua hindiksi. Kaiken kaikkiaan Intiassa puhutaan kuitenkin satoja kieliä, mutta englannilla tulee loistavasti toimeen. Iloiselta se kuitenkin kuulosti ja näytti, kun koululaiset yrittivät hindiä opetella.

Intialaiset ovat värikästä kansaa. Kirkkaita näkyviä värejä ja paljon ääntä. Intialainen ei pelkää lähestyä uutta ihmistä, vaan on perusluonteeltaan sosiaalinen. Intialainen on myös avoin kuulemaan, kun hänelle kerrotaan Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa. Joka uskaltaa sen ottaa vastaan ja uskoa omalla kohdallaan, kokee vapauden ja elämä muuttuu - ei olekaan enää pelon kahlitsema.

Intialaiset laittavat hyvää ja maukasta ruokaa. Mausteet tuoksuvat. Ruokaa ostetaan rupia-nimisellä valuutalla. Kolikotkin ovat kuulemma paiseita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tarvitsisi sairastaa iho-ongelmia voidakseen ostaa. Näin siitäkin huolimatta, että jätehuolto ei pelaa niin kuin meillä Suomessa, mikä sekin jättää omat mielenkiintoiset "tuoksunsa" ympäristöön.