Kela on korvannut vuonna 2023 sairaanhoitoon liittyviä matkoja 331 henkilölle Kyyjärvellä. Matkojen lukumäärä on ollut 3 007 ja Kela on maksanut niistä korvauksia 376 077 euroa. Tämän lisäksi Kela-korvattavat matkat ovat köyhdyttäneet kyyjärvisiä 25 €:n omavastuulla. Monelle kyyjärviselle 25 euron omavastuukin on liian kallis. Jotkut jättävät jopa lähtemättä terveyspalveluihin ja hetken päästä saatetaan tarvitakin jo erityissairaanhoidon ja päivystyksen palveluita. Nyt kun Kyyjärven terveysasemaa esitetään kokonaan suljettavaksi ja näin ollen myös laboratoriopalvelut lakkaavat, uskomme kela-korvausten määrän jopa tuplaantuvan. Suurta huolta aiheuttaa myös se, ettei Kela-takseja ole riittävästi Pohjoisessa Keski-Suomessa. Nyt esitetyt leikkaukset koskettavat vaihtoehto 1:ssä vain 5 % väestöstä, mutta se kohdistuu 100 %:sti Kyyjärven kunnan asukkaisiin.
Kyyjärvellä ei ole julkista liikennettä, toisin kuin palveluverkkoselvityksessänne mainitaan olevan 2 kertaa päivässä. Julkinen liikenne kuntien väliltä puuttuu kokonaan ja paljon asukkaista asuu myös sivukylillä ns. haja-asutusalueella. Matkat Äänekosken ja Jyväskylän päivystykseen ja kiirevastaanottoon ilman julkisia liikenneyhteyksiä ovat kohtuuttomia. Palvelurakenneselvityksessä ei myöskään selviä, miten nyt jo ruuhkautunut Äänekosken ja Jyväskylän päivystyskapasiteetti pystyisi vastaamaan lisääntyvään päivystyspotilaiden määrään, jos Pohjoisesta Keski-Suomesta Saarijärven päivystyksen potilaat siirtyvät sinne.
Puhumattakaan siitä ajasta, mitä asiakkaalla kuluu kaukaisemmissa palvelupisteissä käydessään. Työntekijä käyttäessään lastaan terveyspalveluissa on pois yhteiskunnalle tuottavasta työstään ja hänelle itselleen aiheutuu siitä ansionmenetyksiä. Vanhuksille taas terveyspalvelukäynneistä tulee henkisesti liian raskas päivä ja tarvitsee eväätkin mukaan. Maaseudulla asuminen käy kalliiksi sekä ajallisesti että rahallisesti.
Ikääntyneiden päivätoiminta esitetään Kyyjärvellä lakkautettavaksi ja perusteluna tähän on, ettei nykyisessä toimipisteessä toteudu tasavertaiset palvelut, ryhmätila on olematon. Raporttiin on merkattu, ettei Kyyjärvellä ole suihkua, saunaa ja ryhmätilaa. Kivirannan rakennuksessa on 3 saunaa ja suihkuja riittävästi sekä miehille että naisille, kuntosali ja kuntoilutila sekä Kivirannan juhlasali on tilava, missä vanhuksia voi laulattaa jopa flyygelin säestyksellä. Niinpä ikääntyneiden päivätoiminnan lopettamista on turha perustella sillä, ettei tasavertaisia palveluita pysty tuottamaan nykyisissä tiloissa. Hyvinvointialue itse on halunnut varata vain pelkän takkahuoneen Kivirannasta käyttöönsä. Toisekseen ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkaat ovat niin heikkokuntoisia, ettei hikitreeni kuntosalilla ja siihen päälle saunominen innosta. Mitä ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkaille tarjotaan tilalle? Heistä ei ole osallistumaan itsenäisesti kevyempään senioritoimintaan. Onko heidät tarkoitus hakea kotoa ja kuljettaa Karstulan ikääntyneiden päiväpalveluun? Pelkään, että he eivät jaksa osallistua Karstulan toimipisteen toimintaan, koska taksikyyteineen päivästä tulisi liian pitkä ja raskas -Niinpä he kieltäytyisivät koko palvelusta ja heidän kuntonsa heikkenisi nopeampaa.
Palveluverkkolausuntojen pyytäminen tuntuu ”näennäiseltä kuulemiselta”. Kuulimme juuri, että Kyyjärven ikääntyneiden päivätoiminta onkin ajettu jo alas helmikuussa 2024 ja siirretty Karstulaan. Miten päätökset voidaan laittaa toimeen, ennen palveluverkon hyväksyntää? Tämä herättää epäluottamusta hyvinvointialueen luotettavuudesta ja kertoo erittäin heikosta viestinnästä kuntien suuntaan.
Soteuudistusta tehdessä tavoiteltiin leveämpiä hartioita. Resurssien kokoamisella piti päästä mm. taloudellisempaan työnjakoon ja siirtää painopiste kalliista ja korjaavasta hoidosta perustasolle ja ennaltaehkäisyyn. Nyt näyttää käyvän päin vastoin, kun leikkaukset tehdään peruspalveluista. Mikäli muualla kulut jatkavat nykyistä kasvuaan, ei palveluverkkosupistusten säästö riitä siihen edes puolittain. Palveluverkkouudistuksen laskennallinen säästö on arvioitu noin 17 miljoonaa euroa. Pelkästään erikoissairaanhoidon menot kasvoivat viime vuonna 12 %, mikä tarkoittaa pysyvien kulujen kasvua n. 50-60 miljoonaa euroa. Lakkautetaanko meiltä perusterveyspalvelut erikoissairaanhoidon kustannuksella? Kun lähipalvelut ja ennaltaehkäisevät palvelut pienistä kunnista lakkautetaan niin erikoissairaanhoidon kulut jatkavat vain nousuaan. Mitä keinoja olette ottaneet/ottamassa käyttöön ja millä tavoin, jotta viimein erikoissairaanhoidon kustannuskehitys taittuu?
Palveluverkkoselvityksestä ei käy ilmi, mitä tapahtuu esim. neuvolapalveluille, hammashoidolle tai vanhusten lyhytaikaiselle hoivalle. Eikä terveysasemien lakkauttamisen tilallekaan esitetä vaihtoehtoa. Puhutaan digitaalisista palveluista yms. mutta ei konkreettisesti kerrota, milloin digitaalinen palvelu alkaa, onko hoitaja-avusteista, milloin liikkuvat ”laboratorioautot” kurvaavat Kyyjärvelle jne. Tuntuu uskomattomalta, että terveysasemia ajetaan alas ennen kuin on esittää korvaavia ja testattuja ja hyviksi todettuja palveluita tilalle.
Hyvinvointialueelle tarvitaan koordinointia yksityisen ja kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen välillä. Hyvinvointialueen on myös parannettava tiedottamistaan ja vahvistettava ihmisten valmiutta ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan erilaisilla ennaltaehkäisevillä palveluilla, materiaaleilla, neuvonnalla ja koulutuksella. Digipalveluiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen on saatava riittävästi ohjausta ja tukea. Saavutettavuuteen liittyy myös monikanavainen viestintä ja tietoisuuden lisääminen sekä palveluista että yhteydenottotavoista.
Kannatamme Karstulan osaston säilyttämistä, joka on ollut hyvällä 90 % käyttöasteella ja on uusi rakennus. Samaan aikaan ihmettelemme, miksi Viitasaaren vastaavan kokoinen osasto säilyisi, joka on kunnoltaan heikko ja käyttöaste ollut vain 42 %? Palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa osastohoidossa olevien ja heidän omaisten välimatkat on otettava huomioon.
Ennen palveluverkkouudistuksen päätöksentekoa kustannusten määrittelyt tulee tehdä läpinäkyvästi sekä tuoda julkiseksi. Kustannuksia tulee arvioida kokonaisuutena: Minne kustannukset siirtyvät, jos hyvinvointialue säästää? Laskennallista säästöä laskettaessa on huomioitava myös, paljonko se aiheuttaisi inhimillistä kärsimystä ja hätää. Kyyjärvellä on korkea sairastavuusindeksi ja melkein 40 % kunnan asukkaista on yli 65-vuotiaita.
Paikkakunnalla olevat terveysasemapalvelut ovat perusedellytys kunnan asukasveto- ja pitovoimalle ja myös yritysten toimintaedellytysten säilymiselle, muutoin elinvoima katoaa pienistä kunnista. Terveysasemalla on vaikutusta asuinpaikan valintaan ja nykyisten kuntalaisten pysyvyyteen kunnan asukkaina. Sote-asemapalveluita tulee tuottaa Kyyjärvellä myös kivijalkapalveluna.
Jos palveluverkkoa täytyy karsia, lähipalvelut on turvattava lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä ja liikkuvia palveluita sekä hoitaja-avusteista etälääkärinvastaanottoa. Ennaltaehkäisy on avain kaikkiin säästöihin. Varhaisentuen -malli tukee ennaltaehkäisyä, yhteisöllisyyttä ja ihmisen hyvinvointia sekä luo luottamusta. Uusi perhekeskus on kannatettava uudistus myös Kyyjärvelle.
Tehtäisiinkö tällaisia suunnitelmia, jos alueiden tulisi ottaa huomioon tyhjenevien kiinteistöjen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle? Olisiko suunnitelma samanlainen, jos mukaan laskettaisiin myös matkojen Kela-korvaukset? Jos halutaan turvata palveluiden saavutettavuus, lakkautettaisiinko toimivat palvelut ennen kuin uusita digitaalisista ratkaisuista on kokemusta. Loppusumman maksaa joka tapauksessa veronmaksaja, vaikka kustannukset jakautuvat eri kustannuspaikoille.
Ystävällisin terveisin,
Tiina Pelkonen
kunnanjohtaja
