Etäkuntavierailun jälkipyykkiä

Huoltamomagnaatti Turpeinen on Kyyjärveltä paluunsa jälkeen pitänyt melko matalaa profiilia ja liikuskellut erittäin vähän huoltoaseman ja Asennusyrityksen ulkopuolella.

Johtaja Turpeinen ei ole vastannut edes kännykkään, joten päätimme mennä tervehtimään häntä henk. koht. Tapasimme Turpeisen pyyhkeilemässä trasselitukolla jo muutenkin hyvässä putsissa olevaa vähittäisjakelumittaria.

TOIMITTAJA
Kyyjärven reissu on sitten heitetty?

TURPEINEN
Ja niin mulla vai?

TOIMITTAJA
Nimenomaan. Kuinkas matka onnistui?

TURPEINEN
Mitä jos mentäs tonne Valtsun valtakuntaan. Ei oikein tässä viittis jutella siittä asiasta, Tuulia voi kuulla.

TOIMITTAJA
Jaa… arka aihe vai?

TURPEINEN
Niinkin vois sanoo, tota.

Turpeinen heitti huolestuneen silmäyksen kohti baarin ovea, niiskautti nenäänsä sisäänpäin, tunki trasselitukon haalarin takataskuun ja suuntasi kohti Asennusyrityksen avointa ovea. Seurasimme perässä ja hetken kuluttua istuimme korjaamon vaatimattomassa konttoritilassa. Turpeinen huokaisi vipajavan huokauksen, pitkän ja hartaan,  josta välittyi ainakin tilapäinen maailmantuska.

TURPEINEN
Jotaki töhnää siinä tualissa, pankaas kaiken varalta toi pefletti alle.

TOIMITTAJA
Kiitos! Kaikki ei siten ilmeisesti mennyt aivan putkeen Kyyjärvellä?

TURPEINEN
Jaa kuinkas tekin  semmosesta jo  tiärätte? Jaa niin, se jassukilpailu kyllä hävittiin vaikka oli kansanerustaja ja olumpiavoittaja vahvistuksena.

TOIMITTAJA
Kannattaako sitä nyt noin vakavasti ottaa? Ensi vuonna uusi yritys.

TURPEINEN
Kyllä se multa jää lähtemättä, paitti jos mää saan Tuulian lähteen mukaan.

TOIMITTAJA
Johtaja ei ole vastaillut puhelimeenkaan  viime aikoina.

TURPEINEN
En tota, ku en oo uskaltanu pitää sitä päällä. Sanon Tuulialle että se on huallossa.

TOIMITTAJA
Eikö se sitten ole?

TURPEINEN
Vartoos vähän, mun tarttee varmistaa.

Turpeinen kävi kurkistamassa huoltamon puolelle, ja palasi huojentuneena..

TURPEINEN
Jaa se oli vaan toi Valtsu. Ei kai tästä vaan tule mitään teitin lehteenne, meinaan jos mää pikkasen valotan tilannetta?

TOIMITTAJA
Ei tietenkään tule. Meidän lehdessämme on lähdesuoja luja kuin graniitti!

TURPEINEN
No, saatan mää siinä tapauksessa  kertoo.  Muahan pirettiin siällä Kyyjärvellä kun kuninkaallista. Semmotteen Peuran Markun Avo-Kädiläkillä vallan kuljeteltiin ees sun taas, ja mua vietiin kun uutta venettä. Ette toimittaja usko miten komeita naisia siällä ol, mutta tätä ei kannata isommin mainostaa… Helskutti, kun ei ne Meriamyllärin heput vaan lähettäs niitä kuvia missään avopostissa,  joutuvat pian  Tuulian käsiin. Musta tuntuu että se rupee jo pikkuhiljaa rakoileen.

TOIMITTAJA
Anteeksi mikä?

TURPEINEN
Mykkäkoulu! Siältä soitteli mun perään semmonen varttunu naisihminen, joku Keski-Suamen juhannustyttö vuarelta tonniyhreksänsataa kuuskytäneljä. Olin muuten intissä justiinsa sillon, Haminassa, Kymjiipeessä, mutta ei siittä ny sen enempää. En hokannu sitä kännykän piilottamista siinä tulokähinässä, ja Tuulia ehti vastaan  mun puhelimeen.

TOIMITTAJA
Mitä se sanoi?

TURPEINEN
Jaa se ee äks juhannustyttö vai?

TOIMITTAJA
Ei vaan rouva Turpeinen?

TURPEINEN
Se sano vaan sillai ystävällisesti että turha on huuhkaja  soitella mun miähelle, ja heitti puhelimen ikkunasta pihalle. Onneks osu kukkapenkkiin.  Ei siittä olis kai sen pahempaa tullu, mutta kun mää jourun pitään siällä Paletissa sitä huutokauppaa.

TOIMITTAJA
Mitäs pahaa siinä oli rouvanne mielestä?

TURPEINEN
Ei mitään niin, mutta mää olin vahinkossa pistäny siällä haalarini taskuun semmotteen lirun.

TOIMITTAJA
Lirun? Nyt en aivan pysynyt mukana?

TURPEINEN
Emmääkään kai, kun mää sen sillai taskuuni tuuppasin. Aattelin kai että olin niinkun rasselitukon  panevani, tällai kun nytkin on, kattokaa vaikka.

Turpeinen otti trasselitukon takataskustaan ja puristi sitä turpeassa nyrkissään silmissä onnettoman ihmisen ilme.

TOIMITTAJA
Ei nyt vieläkään aivan valkene…

TURPEINEN
Kattokaas ny herra toimittaja, kun  Tuulia pääsi tiätysti väärään käsitykseen. Se liru nääs, se oli joku mikä lie naisväen hepene joka mun oli kai pitänyt huutokaupata. Ne koreet remmikenkät sentään hoksasin myyrä poies saran prosentin voitolla.

TOIMITTAJA
Ahaa, no nyt valkenee. Kuinka Tuulia osuikin tutkimaan johtajan työhaareitten taskuja?

TURPEINEN
Se mitään osunu, kun mun piti sen puhelun jälkeen jotain tehräkseni niistää nenäni,  ja osu käsiin se vaaleenpunanen liru. Tällai näin otin ja niistin, refleksinomaisesti,  niin kun toi Kylmälehto aina sanoo.

Turpeinen näytti kuinka niistäminen oli tapahtunut, ja sai nenänsä jäteöljyn väriseksi. Meille tuli kiireistä asiaa korjaamon puolelle, jossa Valtsu valmistautui hitsaamaan Kylmälehdon pakettiauton korroosinsyömää lokasuojaa.

TOIMITTAJA
Tilanne näyttää vakavalta.

VALTSU
Ei kun on, ei tää oo muuta kun pelkkää kosmeettista ongelman siirtämistä..

TOIMITTAJA
Turpeisten aviokriisistä minä puhun.

VALTSU
Aika hoitaa. Tään lokasuojan se on jo hoitanu.

TOIMITTAJA
Siis…

VALTSU
Turpeinen ja Tuulia on aina vaan yhtä umpirakastuneita, ettei se homma yksiin kalsareihin kaadu. Mees vähän kauemmas, eikä kannata sitten hitsausliekkiin isommin kattella.

Hetken mietimme pitäisikö haastattelua jatkaa, mutta päätimme hienotunteisesti olla tonkimatta Turpeisten aviokriisiä sen syvemmältä. Pari iltaa sitten oli Pee Aa ja Tuulia nähtykin jo iltakävelyllä, ja Tuulia kuuluu pidelleen miestään omistajan otteella käsipuolesta. Kyllä se siitä!