Lentokenttähanke lähti nousukiitoon!

01.04.2010 on saatu vahvistus, että Kuusniemi saa kansainvälisen lentokenttänsä, ja epäilijät saavat samalla päivämäärällä pitkän nenän!

Tulevan kunnallisneuvoksen, kuusniemeläisen Armas Hakkaraisen ideasta liikkeelle lähtenyt huikea suunnitelma on nyt muuttumassa todeksi, ja on jo osittain muuttunutkin. Maan johtavat logistiikan asiantuntijat ja kansainvälisen lentotoiminnan tutkijat ovat nyt omissa työryhmissään päätyneet siihen, että Kuusniemi on pohjoisen Euroopan paras sijoituspaikka mega-luokan lentokentälle.

Lausunnoissaan työryhmät painottivat erityisesti kuntamme keskeistä sijaintia, laskettuna lähes mistä tahansa. Muutamia suurkaupunkeja mainitaksemme kyseessä ovat mm. Moskova, Tukholma, Oslo ja Helsinki. Hieman globaalia näkökulmaa laajentaen on mainittava New York, Tokio, Peking ja Kalkutta. Oman maan kartalla sijainnin keskeisyys on itsestään selvyys, ovathan Helsinki, Tampere, Oulu, Turku ja Joensuu keskimäärin vain puolen tunnin lentomatkan päässä.

Logistiset argumentit olivat siis vahvasti kuntamme puolella.

Hankkeen vastustajien hatarat vastaperustelut olivat kevyttä tavaraa huippuasiantuntijoiden hyppysissä. Lentokentän läheisyydessä asuvia on peloteltu lentomelulla, kansainvälisen rikollisuuden invaasiolla Kuusniemelle,  luonnon saastumisella ja jopa riistakannan katoamisella. Jotkut poteroihinsa kaivautuneet niin sanotut kulttuuri-ihmiset ovat pelotelleet  jopa maaseutumaisen elämänmuodon katoamisella. Joku taiteilijasielu oli ollut huolissaan kirkkomme perustusten kestävyydestä desipelien jylinässä, ja kirkon akustisen balanssin häiriintymisestä.

Nythän on niin, että suuret jumbojetit ja megaluokan kuljetuskoneet laskeutuvat kentälle tiettyä laskeutumiskanavaa pitkin, jonka suunta ja leveys ovat vakiot. Samoin on laita koneitten nousun osalta. Molemmat kanavat voidaan kohdentaa asumattoman alueen halki, niin että yhtäkään asuintaloa ei jää laskeutuvien j a nousevien koneitten alapuolelle. Ei siis yhtään huolta siitä, etteivätkö sitä haluavat pääsisi kevätiltoina edelleenkin kuulemaan hyttysten ininää tai leivosten liverrystä, tai muita yhtä turhanpäiväisiä ääniä.

Nykyinen kehitys lentokoneitten suunnittelussa menee siihen  suuntaan, että  melu- ja saastehaitat ovat aivan lähitulevaisuudessa käytännöllisesti katsoen olemattomat. Myös lentokoneitten nastoittamattomat pyörät ovat yhä äänettömämpiä, kuten autojenkin. Ja mikä onkaan ympäristöystävällisempi tapa liikkua kuin juuri lentokone, joka siis todella lentää, eikä jätä muuta jälkeä kuin korkeintaan kauniin vanan taivaalle pakkaspäivinä. Eli maksimissaan jopa 600 ihmistä liikkuu yhdellä kertaa kulttuurimaisemamme poikki  jättämättä pienintäkään hipaisua maan pintaan. Jos tämä ei ole egologoinen tapa liikkua, niin ei sitten mikään!

Eli mennäksemme käytännön asioihin ja faktoihin: Lentokenttähanke on nyt lähtenyt liikkeelle kuin Siperian juna, ja etenee omalla painollaan. Kentästä kilpailevat muut paikkakunnat ovat jo vetäneet hakemuksensa pois, ja rakas Kuusniememme seisoo tukevasti kunnian kukkulalla, jos näin runollinen ilmaisu sallitaan. Asia on päätetty valtakunnan tason elimissä, jota myöten tuntuva valionapu lankeaa jo tässä vaiheessa kuin manulle illallinen. Kunnan päättäjille ja virkamiesjohdolle jää näin ollen vain mieluisaksi tehtäväksi siunata hanke muodollisesti.

Korostettakoon, että vastustaminen on tässä vaiheessa poliittinen itsemurha, ja virkamiesjohdon osalta samaa kuin pyytäisi lopputilin saman tien. Eräät lienevät jo eroanomuksensa kirjoittaneet, mistä onnittelut.

Jotkut tahot saattavat vieläkin kysyä, mitä hyötyä tavalliselle kuusniemeläiselle on kansainvälisestä lentokentästä. On siinäkin kysymys! Mitä hyötyä on kunnan elinkeinoelämälle, kun kunnassamme poikkeaa vuositasolla noin miljoona kävijää, ja jokainen kävijä jättää kuntaamme vähitäänkin sata euroa maksuksi erinäisistä palveluista. Epäilijät, mikäli ovat laskutaitaitoisia, ynnätköön päissänsä paljonko on sata kertaa miljoona?

Kuusniemen työllisyysporosentti kasvaa huikeasti yli sadan prosentin, ja kuntamme verotulot siten moninkertaistuvat nykyiseen verrattuna. Kuntaamme tuleva  ja sieltä lähtevä tiestö tullaan luonnollisesti rakentamaan vaatimusten mukaiseksi, mutta tämäkään ei aiheuta melu- tai saasteongelmia. Monet tunneliratkaisut, mm. Kuusjärven ja Urmaankallion  alitse rakennettavat tunnelit  takaavat sen, että luonnonrauha alueella säilyy ennallaan.

Totuuden nimessä on sanottava, että myös maan päälle on pakko rakentaa jotakin, kuten esimerkiksi lennonjohtotorni. Luonto-  ja lintuihmisiä rauhoittanee tieto, että tuon tornin huipulle tullaan rakentamaan lasikattoinen kupoli, josta on mainiot näköalat kiikaroida aivan mitä tahansa.

Mainittakoon, että Japanista saakka on tullut runsaasti tiedusteluja siitä, esiintyykö Kuusniemen taivaalla revontulia? Japanilaisethan ovat hulluina revontulien bongaukseen, syystä että sen uskotaan tuovat onnea hääyönä. Ei tarvitse olla mielikuvituksen jättiläinen tajutakseen, mikä mahdollisuus tuo luulo on kuusniemeläiselle mielikuva-turismille.

Näin on jälleen osoitettu todeksi se, että jokainen aika tarvitsee tiennäyttäjänsä, visionäärinsä, joilla on uskallusta ajatella yli sen mihin tavallisen kansalaisen näkemys valitettavasti kilpistyy. Tämä totuus on pätenyt kivikaudelta lähtien, jota aikaa sivumennen sanoen edelleen eläisimme, ellei meitä, siis heitä visionäärejä olisi aina löytynyt tien suuntaa näyttämään.

Näin siis on Kuusniemi visioitu maailmankartalle!